Eleginen distikon
Eleginen distikon (myös eleginen distikhon, elegiamitta, m.kreik. δίστιχον, distikhon, ”kaksisäkeinen”)[1] on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jota käytettiin alun perin elegia- eli hautarunoudessa. Se koostuu distikonista eli säeparista, joista ensimmäinen säe on daktyylisessä heksametrissä ja toinen säe daktyylisessä pentametrissä.
Elegiamittaa käytettiin elegian lisäksi myös muussa epigrammirunoudessa. Myöhemmin sitä käyttivät rakkausrunoudessa muun muassa Kallimakhos ja latinankielisen runouden puolella muun muassa Ovidius, Propertius ja Tibullus.
Kaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runomitan säeparin peruskaava on (
= lyhyt tavu, 
= pitkä tavu, 
= anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):
| | | | | 
- | | || | |
Säkeissä daktyylit voivat muuttua spondeiksi daktyylisen heksametrin ja pentametrin sääntöjen mukaisesti. Jälkimmäisessä säkeessä eli pentametrin keskellä on diereesi eli sanaväli ja tauko, joka jakaa sen kahteen puoliskoon.
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simonideen nimiin laitettu epigrammi, joka oli kirjoitettu Thermopylain taistelussa vuonna 480 eaa. kaatuneiden spartalaisten muistoksi, on esimerkki lyhyestä hautaelegiasta:[2]
- ὦ ξεῖν’, ἀγγέλλειν Λακεδαιμονίοις ὅτι τῇδε
- κείμεθα τοῖς κείνων ῥήμασι πειθόμενοι.[3]
- ō ksein’, | angel|lein Lake|daimoni|ois hoti | tēde
- keimetha | tois kei|nōn || rhēmasi | peithome|noi.
- | | | | |
- | | || | |
- Vieras, | Spartaan | vie tämä | viesti: me | uinua | saamme
- tässä ja | noudat|taa || käskyä | maan laki|en.[2]
Katkelma Tyrtaioksen elegiasta 6–7, joka tunnetaan Ateenalaisten laulun nimellä tehtynä sovituksena:[4]
- τεθνάμεναι γὰρ καλὸν ἐνὶ προμάχοισι πεσόντα
- ἄνδρ᾽ ἀγαθὸν περὶ ᾗ πατρίδι μαρνάμενον. [...]
- ἀνδράσι μὲν θηητὸς ἰδεῖν, ἐρατὸς δὲ γυναιξίν,
- ζωὸς ἐών, καλὸς δ᾽ ἐν προμάχοισι πεσών.
- ἀλλά τις εὖ διαβὰς μενέτω ποσὶν ἀμφοτέροισιν
- στηριχθεὶς ἐπὶ γῆς, χεῖλος ὀδοῦσι δακών.[5]
- tethname|nai gar | kalon e|ni proma|khoisi pe|sonta
- andr᾽ aga|thon peri | hē || patridi | marname|non. [...]
- andrasi | men thē|ētos i|dein, era|tos de gy|naiksin,
- zōos e|ōn, kalos | d᾽ || en proma|khoisi pe|sōn.
- alla tis | eu dia|bas mene|tō posin | amfote|roisin
- stēri|khtheis epi | gēs, || kheilos o|dūsi da|kōn.
- Sankari|mielin | kaunis on | kuolla | joukkosi | eessä,
- taistoon | turvana | maan || kaatua | kansasi | vuoks. [...]
- Urho on | kaunis | katsoa | naisten ja | miehien | uljas,
- kaunis kun | kuoloon | käy || sankari|kunnian | saa.
- Nyt lujin | polvin | taas joka | mies jalat | painaen | maahan
- seisköön | paikal|laan, || hammasta | purtava | on![4]
Ovidiuksen Rakastamisen taidon alku (suomennos proosamuodossa):
- Siquis in | hoc ar|tem popu|lo non | novit a|mandi,
- Hoc legat | et lec|to || carmine | doctus a|met.
- Arte ci|tae velo|que ra|tes re|moque mo|ventur,
- Arte le|ves cur|rus: || arte re|gendus a|mor.[6]
- Jos teidän joukossanne, roomalaiset, on joku joka ei hallitse rakastamisen taitoa,
- lukekoon hän runoni, jotta lukemastaan viisastuneena oppisi rakastamaan.
- Taidolla purjehditaan ja soudetaan nopeita pursia,
- taidolla liikutellaan keveitä rattaita – taidolla on siis rakkauttakin ohjattava.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: δίστιχος, -ον A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Suomennos Päivö Oksala. Teoksessa Oksala, Päivö & Oksala, Teivas: Kreikkalaisia kirjailijakuvia, s. 81. Runojen ja runokatkelmien suomennoksia. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.228.2.
- ↑ a b Suomennos Päivö ja Teivas Oksala. Teoksessa Oksala, Päivö & Oksala, Teivas: Kreikkalaisia kirjailijakuvia, s. 35–36. Runojen ja runokatkelmien suomennoksia. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Tyrtaios: Elegia 6–7, säkeet 1–2, 29–32. Teoksessa Edmonds, J. M. (toim.): Elegy and Iambus, Volume I 1.2..
- ↑ Ovidius: Rakastamisen taito 1.1–4.
- ↑ Suomennos Seppo Heikinheimo. Teoksessa Rakastamisen taito, s. 15. Helsinki: Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7098-7.