El Mozoten verilöyly

El Mozoten verilöyly oli El Salvadorin sisällissodan (1980–1992) aikainen joukkomurha, joka tapahtui 9.–13. joulukuuta 1981 Morazánin departementissa sijaitsevassa El Mozoten kylässä ja sen lähikylissä. Tapahtuma on yksi Latinalaisen Amerikan historian pahimmista siviilien joukkosurmista, ja se muistuttaa sodan julmuuksista sekä Yhdysvaltojen roolista konfliktin tukijana.

Tausta ja tapahtumien kulku

El Mozoten verilöyly tapahtui El Salvadorin sisällissodan aikana, jolloin oikeistohallitus taisteli Frente Farabundo Martí para la Liberación Nacionalin (FMLN) vasemmistolaista miliisiä vastaan. Verilöyly alkoi, kun Yhdysvaltain kouluttama ja rahoittama Atlacatl-pataljoona, yhdessä San Miguelin kolmannen jalkaväkiprikaatin, San Francisco Goteran komentokeskuksen ja ilmavoimien kanssa, toteutti operaation nimeltä “Operation Rescue” tai “Anvil and Hammer” 9.–13. joulukuuta 1981. Yli tuhat sotilasta osallistui operaatioon, jonka kohteena oli väitetty FMLN:n koulutuskeskus. Päiviä ennen hyökkäystä kyläläisille lähetettiin radio- ja puheviestejä, joissa varoitettiin kaikkien alueen asukkaiden tappamisesta ja kehotettiin pysymään kodeissaan.

Sotilaat keräsivät asukkaat yhteen yön aikana, erottivat naiset ja lapset miehistä, ja seuraavana päivänä he teloittivat väestön. Atlacatl-pataljoona tappoi, raiskasi ja murskasi satoja aseettomia miehiä, naisia ja lapsia; arviolta puolet uhreista oli alaikäisiä, joista monet alle 10-vuotiaita. Uhreja arvioidaan olleen 200:sta yli tuhanteen, ja monet ruumiit jätettiin talojen taakse, pelloille tai teille, osa poltettiin. Jotkut pakenivat läheiseen luolaan, mutta sotilaat heittivät sinne kranaatteja, tappaen useita lapsia ja naisia. Erityisen julmasti lapsia tapettiin viidakkoveitsillä, kivääreillä ja kuristamalla, ja nuorimpia ahtautettiin kirkon luostariin, missä heitä ammuttiin.

Osalliset ja Yhdysvaltojen rooli

Atlacatl-pataljoona, El Salvadorin armeijan eliittiyksikkö, oli saanut koulutusta, rahoitusta ja varustusta Yhdysvalloilta School of the Americas -koulussa Panamassa, ja se toimi Yhdysvaltain sotilasneuvonantajien valvonnassa. Yhdysvallat tuki El Salvadorin armeijaa ja puolisotilaallisia joukkoja tarjoamalla aseita, koulutusta ja rahoitusta yli miljoonan dollarin päivävauhdilla. Vaikka monet FMLN:n tukijat seurasivat vapautuksen teologiaa, joka yhdistää katolisuutta ja vasemmistolaista politiikkaa, El Mozoten asukkaista suurin osa oli protestantteja. Armeija kuitenkin teloitti kyläläiset riippumatta heidän uskonnostaan tai poliittisista yhteyksistään, koska osaa epäiltiin FMLN:n tukemisesta.

Aluksi Yhdysvaltain hallinto kiisti verilöylyn ja väitti sen olleen kahden aseistetun ryhmän yhteenotto. Reaganin hallinto yritti peitellä tietoja, vaikka pakolaisilta saatu todistusaineisto osoitti uhrien määrän ja julmuudet. Verilöylyn merkitystä on korostettu muun muassa Jacobin-lehdessä: se paljasti, mihin El Salvadorin hallitus oli kykenevä ja mitä Yhdysvallat oli valmis hyväksymään antikommunismin nimissä.

Oikeudelliset seuraukset ja tutkimukset

Vuonna 1992–1993 YK:n perustama totuuskomissio tutki El Salvadorin väkivaltaisuuksia, ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset vahvistivat, että El Mozotessa tapahtui joukkomurha ilman todisteita kahden ryhmän välisestä taistelusta. Tapauksesta tehtiin valitus Inter-American Commission on Human Rights'n (IACHR) käsiteltäväksi vuonna 1990, ja se julistettiin hyväksyttäväksi vuonna 2006. Komissio totesi vuonna 2010, että El Salvador oli vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista, mukaan lukien mielivaltaiset tappamiset, naisiin kohdistunut väkivalta, omaisuuden menetykset, väkisin siirrot ja tutkimusten laiminlyönti. Kun valtio ei noudattanut suosituksia, tapaus vietiin IACHR:n käsiteltäväksi vuonna 2011.

El Salvador myönsi tuomioistuimelle ja komission raportissa esitetyt faktat, ja presidentti Mauricio Funes pyysi virallisesti anteeksi uhrien perheiltä vuonna 2012, tunnustaen valtion vastuullisuuden. Tuomioistuin hylkäsi vuonna 1993 säädetyn armahduslain esteenä tutkimukselle ja määräsi uhrien rekisterin perustettavaksi sekä hyvityksiä, kuten viestintäyhteyksien, sähkön, veden, terveysaseman, koulun ja seniorikeskuksen rakentamista. Vuonna 2016 armahduslaki kumottiin, mikä avasi mahdollisuuden vastuullisten saattamiseen oikeuden eteen. Entinen puolustusministeri José Guillermo García Merino karkotettiin Yhdysvalloista El Salvadoriin vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista, sillä hänen katsottiin tietäneen joukkojen tekemistä julmuuksista.

Jälkiseuraukset ja muistaminen

El Mozotesta selviytyneet pakenivat vuorille ja palasivat myöhemmin hautaamaan omaisiaan; monet muuttivat eri puolille El Salvadoria tai Hondurasiin turvaan. Uhrit ja heidän jälkeläisensä ovat kärsineet psykologisesti ja taloudellisesti, ja monet ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin pakoon väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkauksia. Verilöylyn muistoksi vietetään vuosipäivää 10. joulukuuta, samaan aikaan kuin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen päivä. Tapauksella on merkittävä historiallinen arvo, ja se edistää totuuden selvittämistä, uhrien hyvitystä sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemistä tulevaisuudessa.