Elämän arvo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Elämän arvo on monitahoinen käsite. Sitä voidaan ajatella filosofisena, taloudellisena tai moraalisena arvona elämälle ilmiönä tai erityiselle elävälle eliölle. Ihmisen elämän arvona voidaan ajatella myös hänen tekoja elämänsä aikana. Tekoja voivat olla uudet maailmaa muuttavat ajatukset, keksinnöt, teokset. Myös ihmissuhteet kuten perhesuhteet voidaan mitata arvoina. Elämän arvo voidaan mitata myös ihmisen itsensä kannalta. Monille elämä on mittaamaton arvokas, jota ei voi mitata rahassa. Yksilö voi suhteuttaa arvon esimerkiksi kuolemanuhan jälkeen.

Elämän arvona voidaan tarkoittaa yhden ihmisen taloudellista arvoa, jolloin se on tärkeä asia monissa asioissa, kuten talous, terveydenhoito, poliittinen talous, vakuutus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja globalisaatio.

Elämän hinta rahassa mitattuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 ihmiselämän hinta Suomessa oli 1 918 809 euroa Liikenneviraston laskelmien mukaan. Lukema huomioi sekä tuotannolliset menetykset (kuten ihmisen tulot) että inhimillisen hyvinvoinnin menetykset. [1]

Tämä tarkoittaa, että kannattaa tehdä ne ihmishenkiä säästävät toimet, joiden kustannus on alle tuon summan säästettyä ihmishenkeä kohden, mutta ei kalliimpia, jottei toisaalla jäisi halvempia keinoja käyttämättä. Esimerkiksi laskelmien mukaan rattijuoppousvalistamisella yhden liikennekuoleman voi välttää Suomessa 200 000 euron panostuksella, joten siihen kannattaa panostaa.[1] Keskikaiteita rakentamalla sama vaatii 2,3 miljoonaa euroa.[1]

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa vuonna 2010 ihmishengen hinta oli 6,1 miljoonaa dollaria.[1] Esimerkiksi 2000-luvulla hylättiin suunnitelma pakottaa autonvalmistajat käyttämään vahvempia kattorakenteita, koska sen hyöty olisi ollut liian pieni kustannuksiin nähden, mutta kun ihmishengen hinta nousi, hanke muuttui taas kannattavaksi.[1] Näin elintason noustessa ihmisten kannattaa ottaa käyttöön tehottomammatkin turvallisuusparannukset.

Ensimmäinen laskelma oli vuonna 1967 julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa, jossa valkoisen 35-vuotiaan miehen hinta oli 118 787 dollaria mutta luku huomioi vain loppuelämän tulot.[1]

Yhdysvaltain ympäristö-, ruoka- ja lääke- sekä liikennevirastojen luvut ovat 6 - 8 miljoonaa dollaria/elämä.[2][3][3]

Elämän hinta vai toimintakykyisen elinvuoden hinta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä tarkempi mittari tällaisille päätöksille olisi DALY-arvo eli terveen elinvuoden arvo, koska ihminen arvostaa yleensä elämänsä pidentymistä kymmenellä terveellä elinvuodella enemmän kuin viidellä sairaalla elinvuodella, ja jonkin toimen pelastamien ihmishenkien lukumäärä ei erottele näitä toisistaan toisin kuin kyseisen toimen DALY-arvo.

Yleensä yksityiset ja hallitusten terveysvakuutukset pitävät rajanaan 50 000 dollaria / toimintakykyinen elinvuosi (DALY) arvioidessaan, mitkä hoidot terveysvakuutuksen tulisi kattaa, mutta Stefanos Zenios ym. totesivat munuaisdialyysihoidon valintojen arvottavan hinnaksi 129 000 dollaria/DALY.[4]

Osmo Soininvaaran mukaan tällaisia mittareita tarvitaan siihen, että määrärahat saataisiin kohdennettua kaikkein hyödyllisimpiin hoitoihin.[5] Ennalta ehkäisevässä toiminnassa kuten syöpäseulonnoissa kattona on Suomessa 60 000 euroa tervettä elinvuotta kohden.[5]

Kehitysmaiden terveydenhoitoon resurssit ovat niin rajallisia, että monissa maissa voidaan pienelläkin lisäpanostuksella pelastaa asukkaille lisää toimintakykyisiä elinvuosia, esimerkiksi A-vitamiinilisillä 9 dollaria/DALY, akuuttien alahengityselinten tulehdusten hoito 20 dollaria/DALY tai tuhkarokkorokotus 30 dollaria/DALY.[6]

Ihmiset saattavat arvostaa elämän laatua enemmän kuin elämän jatkumista: ainakin joitain vuosia sitten sydämensiirtoleikkauksen riskit vastasivat eliniän lyhenemistä viidellä vuodella mutta silti moni valitsi itselleen leikkauksen.[5]

Nuoren vai vanhan hoito?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnistunut hoito tuottaa yleensä nuorelle enemmän elinvuosia kuin vanhalle.[5] Tällöin terveillä elinvuosilla mitattuna nuorille annettu hoito on arvokkaampaa.[5] Osmo Soininvaaran mukaan jokainen tätä arvostuseroa voi pohtia siitä näkökulmasta, osallistuisiko venäläiseen rulettiin mieluummin 20- vai 70-vuotiaana tai pitävätkö ihmiset koko elämäänsä arvokkaampana kuin sen viimeisiä vuosia.[5]

Tulojen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämän tilastollisen hinnan tulojousto on arviolta 0,5 - 0,6[7], mikä tarkoittaa, että jos ihmisen tulot lisääntyvät 10 %, hän on valmis maksamaan 5 - 6 % enemmän tietystä turvallisuuslisästä. Elämän tilastollinen hinta laskee iän myötä[7] ja on alhaisempi kehitysmaissa[7], kuten mainittu tulojousto ennustaakin.

Taloustieteellinen teoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimalla sitä, millaista korvausta tai hyötyä vastaan ihmiset ovat valmiit ottamaan riskejä elämässään, tutkijat ovat määrittäneet tilastollisen elämän hinnan. Jos elämän hinta on 2 miljoonaa euroa, se tarkoittaa, että esimerkiksi vasta 2000 euron hinnasta ihminen on valmis ottamaan promillen kuolinriskin. Elämän hinta on marginaalinen suure. Se siis ei tarkoita, että 2 miljoonasta eurosta ihminen suostuisi varmaan kuolemaan, sillä seuraavien 2000 euron hyöty ihmiselle on yleensä pienempi kuin edellisten. Se siis tarkoittaa, että jos tällöin alle 2 miljoonalla eurolla voi vähentää tuhannen ihmisen paikkakunnan kuolleisuutta yhdellä vuodessa, investointi on kannattava.

Taloustieteilijät usein arvioivat elämän tilastollisen hinnan katsomalla, millaista hintaa vastaan ihmiset ottavat vapaaehtoisesti riskejä.[8] Työmarkkinoilla tätä voidaan mitata sillä, miten paljon ylimääräistä palkkaa vastaaviin turvallisempiin töihin verrattuna työnantajat joutuvat maksamaan saadakseen työntekijöitä. Kontrolloimalla mahdollisimman monta muuttujaa tutkijat pyrkivät löytämään regressioanalyysillä vaarallisuuden (esim. työtapaturmakuolleisuus) osuuden palkkaeroihin. Viscusi ja Aldy (2003) ovat tehneet yhteenvedon tällaisista tutkimuksista.[7]

Tällainen ihmisen todellisen käyttäytymisen tutkiminen on yleensä luotettavampaa kuin kyselytutkimus siitä, mitä ihmiset luulisivat tekevänsä. Kyselytutkimuksia vaivaavat vääristymät, niissä ihmisten on todettu arvottavan tavaroita ja palveluita rahassa korkeammalle kuin he tekevät todellisissa valintatilanteissa.[9]

Ääretön elämän arvo?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos elämän arvo olisi ääretön, kaiken liikenteen kattonnopeutena olisi 30 km/h[5], jos sitäkään, ja koko bruttokansantuote voitaisiin käyttää terveydenhoitoon[5]. Ihmiset lakkaisivat syömästä mitään epäterveellistä ja välttelisivät tekemästä vaarallisia asioita tai ylittämästä katua.

Jos korkeampi nopeusrajoitus johtaisi 50 nopeuskuolemaan vuodessa, sitä kannattavaa eduskuntaa ei syytettäisi murhista. Jos taas ennalta tiedettäisiin, keitä nämä 50 ihmistä ovat, eduskunta tuskin kannattaisi korkeampaa rajoitusta. [5]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f "Hengen hinta", Jarmo Raivio, Suomen Kuvalehti 41/2012, sivu 18.
  2. "How to value life? EPA devalues its estimate", msnbc.msn.com. 
  3. a b Appelbaum, Binyamin. "As U.S. Agencies Put More Value on a Life, Businesses Fret", nytimes.com. 
  4. Kingsbury, Kathleen. "The Value of a Human Life: $129,000", time.com, 20 May 2008. 
  5. a b c d e f g h i Elämän arvo, VTL Osmo Soininvaara, Lääkärilehti, 15.05.2008
  6. Surgery as a public health intervention: common misconceptions versus the truth, Jin Yung Bae et al., Bulletin of the World Health Organization 2011;89:394-394. doi: 10.2471/BLT.11.088229
  7. a b c d Viscusi, Kip; Joseph E. Aldy (2003). "The Value of a Statistical Life: A Critical Review of Market Estimates Throughout the World". JOURNAL OF RISK AND UNCERTAINTY 27 (1): 5–76. 
  8. Mankiw, Gregory (2012). Principles of Economics. ISBN 10:0538453052. 
  9. Murphy, James; P. Geoffrey Allen, Thomas H. Stevens and Darryl Weatherhead (August 2004). "A Meta-analysis of Hypothetical Bias in Stated Preference Valuation". ENVIRONMENTAL AND RESOURCE ECONOMICS 30 (3): 313–325. 

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.