Eläinten kapina (vuoden 1954 elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eläinten kapina
Animal Farm
Ohjaaja John Halas
Joy Batchelor
Käsikirjoittaja John Halas
Joy Batchelor
Borden Mace
Lothar Wolff
Perustuu George Orwellin romaaniin Eläinten vallankumous
Tuottaja John Halas
Joy Batchelor
Säveltäjä Mátyás Seiber
Valmistustiedot
Valmistusmaa Iso-Britannia
Tuotantoyhtiö Halas and Batchelor
Ensi-ilta Yhdysvallat 29. joulukuuta 1954
Suomi 4. toukokuuta 1956
Kesto 73 minuuttia
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Eläinten kapina (Animal Farm, televisioesityksessä myös Eläinten vallankumous) on vuonna 1954 valmistunut brittiläinen animaatioelokuva. Se oli ensimmäinen elokuvasovitus George Orwellin satiirisesta romaanista Eläinten vallankumous (1945) ja samalla Britannian ensimmäinen pitkä animaatioelokuva. Elokuvan tuotti ja ohjasi pariskunta John Halas ja Joy Batchelor.[1] Halas oli syntyjään unkarilainen ja Batchelor brittiläinen.[2] Tuotannon taustalla oli amerikkalainen uutisfilmien tuottaja Louis de Rochemont.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA rahoitti salaa elokuvan tuotantoa, koska sen katsottiin tukevan kommunismin vastaista taistelua kylmässä sodassa. CIA-rahoitus järjestettiin välikäsien kautta ja ilmeisesti edes Halas ja Batchelor eivät olleet siitä tietoisia.[1] CIA-agentti E. Howard Hunt kertoi myöhemmin muistelmissaan, että Orwellin kuoltua vuonna 1950 hän oli pehmittänyt tämän leskeä Sonia Orwellia saadakseen Eläinten vallankumouksen elokuvausoikeudet.[3] Elokuvaa tehtiin kolme vuotta ja sen tekemiseen osallistui sata brittiläistä ja amerikkalaista animaattoria.[2] Ilmeisesti rahoittajan toiveesta tarinan loppu muutettiin: elokuva päättyy Napoleon-sian diktatuurin kukistumiseen, toisin kuin Orwellin kirja.[1]

Maurice Denham ääninäyttelee elokuvassa kaikkia eläinhahmoja ja kertojana on Gordon Heath. Kirjasta tuttu vallankumouslaulu ”Englannin eläimet” (Beasts of England) on elokuvassa muutettu sanattomaksi hymniksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Harri Römpötti: Brittianimaatio Eläinten vallankumous on klassikko monestakin syystä Helsingin Sanomat 3.2.2018. Viitattu 5.2.2018.
  2. a b Mikael Fränti: Vallankumous syö lapsensa piirretyssä Eläinten kapina -satiirissa (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 24.12.1991. Viitattu 5.2.2018.
  3. Jari Paavonheimo: Pelko neuvostovastaisuudesta oli estää George Orwellin Eläinten vallankumouksen julkaisun (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.3.2015. Viitattu 5.2.2018.