Eläinten kapina (vuoden 1954 elokuva)
| Eläinten kapina | |
|---|---|
| Animal Farm | |
| Ohjaaja |
John Halas Joy Batchelor |
| Käsikirjoittaja |
John Halas Joy Batchelor Borden Mace Lothar Wolff |
| Perustuu | George Orwellin romaaniin Eläinten vallankumous |
| Tuottaja |
John Halas Joy Batchelor |
| Säveltäjä | Mátyás Seiber |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Iso-Britannia |
| Tuotantoyhtiö | Halas and Batchelor |
| Ensi-ilta |
 29. joulukuuta 1954 4. toukokuuta 1956 |
| Kesto | 73 minuuttia |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Eläinten kapina (Animal Farm, televisioesityksessä myös Eläinten vallankumous) on vuonna 1954 valmistunut brittiläinen animaatioelokuva. Se oli ensimmäinen elokuvasovitus George Orwellin satiirisesta romaanista Eläinten vallankumous (1945) ja samalla Britannian ensimmäinen pitkä animaatioelokuva. Elokuvan tuotti ja ohjasi pariskunta John Halas ja Joy Batchelor.[1] Halas oli syntyjään unkarilainen ja Batchelor brittiläinen.[2] Tuotannon taustalla oli amerikkalainen uutisfilmien tuottaja Louis de Rochemont.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA rahoitti salaa elokuvan tuotantoa, koska sen katsottiin tukevan kommunismin vastaista taistelua kylmässä sodassa. CIA-rahoitus järjestettiin välikäsien kautta ja ilmeisesti edes Halas ja Batchelor eivät olleet siitä tietoisia.[1] CIA-agentti E. Howard Hunt kertoi myöhemmin muistelmissaan, että Orwellin kuoltua vuonna 1950 hän oli pehmittänyt tämän leskeä Sonia Orwellia saadakseen Eläinten vallankumouksen elokuvausoikeudet.[3] Elokuvaa tehtiin kolme vuotta ja sen tekemiseen osallistui sata brittiläistä ja amerikkalaista animaattoria.[2] Ilmeisesti rahoittajan toiveesta tarinan loppu muutettiin: elokuva päättyy Napoleon-sian diktatuurin kukistumiseen, toisin kuin Orwellin kirja.[1]
Maurice Denham ääninäyttelee elokuvassa kaikkia eläinhahmoja ja kertojana on Gordon Heath. Kirjasta tuttu vallankumouslaulu ”Englannin eläimet” (Beasts of England) on elokuvassa muutettu sanattomaksi hymniksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Harri Römpötti: Brittianimaatio Eläinten vallankumous on klassikko monestakin syystä Helsingin Sanomat 3.2.2018. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ a b Mikael Fränti: Vallankumous syö lapsensa piirretyssä Eläinten kapina -satiirissa (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 24.12.1991. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Jari Paavonheimo: Pelko neuvostovastaisuudesta oli estää George Orwellin Eläinten vallankumouksen julkaisun (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.3.2015. Viitattu 5.2.2018.
