Ekvivokaatio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ekvivokaatio (samalausunta) tarkoittaa argumentointivirhettä, joka syntyy kun saman sanan eri merkitykset sekoitetaan toisiinsa, esimerkiksi kun homonyymejä pidetään synonyymeinä (”Söin lakkaa.” ”Mutta sehän on myrkyllistä?” [marja vs. pintakäsittelyaine]). Tyypillisesti ekvivokaatio perustuu polysemioille, joissa samalla sanalla on useita toisiinsa läheisesti liittyviä ja vaikeasti erotettavia merkityksiä, ei yllä olevan esimerkin kaltaisille homonymioille, joissa merkitykset ovat toisistaan selvästi erillään.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekvivokaatio toisistaa selvästi eroavien sanan merkitysten suhteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien toisella puolen kasvoi neljä koivua ja toisella puolen kuusi. Montako puuta yhteensä?

Jos vastaukseksi annetaan viisi puuta (neljä Betula pendulaa ja yksi Picea abies), tällöin kyseessä on amfibolia; mutta jos vastaukseksi annetaan kymmenen puuta (toisella puolen neljä Betula pendulaa ja toisella puolen kuusi Betula pendulaa), tällöin kyseessä on homonymialle perustuva ekvivokaatio.

Englannin kielen tunnetuin ekvivokaatio liittyy sanaan ”man”, joka voi tarkoittaa sekä ihmistä (Homo sapiens) että miestä (urospuolinen Homo sapiens):

Do women need to worry about man-eating sharks?

Suomen kielessä on vähän varsinaisia homonyymejä, ja siksi tämän tyyppiset ekvivokaatiot liittyyvät suomen kielessä useimmiten yhdyssanoihin ja sanaliittoihin:

Timolla on iso isä, mutta pienikokoinen äiti. Minkä kokoinen siis on Timon isoisä?

Historiallisesti tunnetuin tämän tyylilajin ekvivokaatio lienee ollut kuningatar Marie-Antoinetten sanomaksi väitetty lausahdus Kansalla ei ole leipää – mikseivät he syö leivonnaisia?. Ranskan kielessä Marie-Antoinetten käyttämä sana, joka voidaan käyttää ”leivonnaiseksi”, voi merkitä myös ”pettua”; niinpä kuningattaren hyvää tarkoittanut kysymys vääristettiin, ehkä tietoisesti, merkitsemään ylimielistä asennoitumista kansakunnan nälänhätään. Tosin on väitetty, että koko lausahduskin olisi keksitty propagandaksi.

Ekvivokaatio hienovaraisempien merkityserojen suhteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytännössä suuri enemmistö ekvivokaatioista perustuu merkityseroille, jotka on vaikeampaa tunnistaa ja jotka ovat hienovaraisempia kuin yllä esitetyt ekvivokaatiot, jollaisia on yleensä helppo välttää. Kielifilosofiassa klassinen analyysi kielen polysemisyydestä on Ludwig Wittgensteinin teoria perheyhtäläisyyksistä. Esimerkiksi sanalle 'peli' (tämä on Wittgeinsteinin oma esimerkki) ei ole löydettävissä sellaista määritelmää, joka kattaisi kaikki peleiksi kutsutut asiat ja silti erottaisi pelit mielekkäällä tavalla ei-peleistä. Niin Wittgenstein esitti, että sanojen erilaiset käyttötavat muodostavat perheen, jonka kaikkia yksittäisiä jäseniä ei tarvitse yhdistää mikään yksittäinen piirre, mutta joista jokainen jakaa joitain piirteitä muiden joukon jäsenten kanssa, kuten perheen jäsenet keskenään. Tällaiset sanojen käyttötapoihin liittyvät merkityserot ovat monesti vaikeasti tunnistettavia mistä syntyy usein päättelyvirheitä.

Esimerkiksi voidaan ottaa sana 'sana'. Toisaalta 'sana' tarkoittaa merkitsijää. Tässä merkityksessä 'kuusi' (tarkoittaen puuta) ja 'kuusi' (tarkoittaen lukua) ovat sama sana. Toisaalta sanalla voidaan tarkoitaa merkitsijän ja merkityn kokonaisuutta, jolloin voidaan sanoa että 'kuusi' (puu) ja 'kuusi' (luku) ovat eri sana. Jos joku päättelisi, että tämä rikkoo ristiriidan lakia, koska 'kuusi' ja 'kuusi' sekä ovat että eivät ole sama sana, kyseessä olisi ekvivokaatio.

Toisen esimerkin tarjoaa sana 'sosialismi'. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Pohjoismaista yhteiskuntamallia kutsutaan monesti 'sosialismiksi' tai 'demokraattiseksi sosialismiksi'. Toisaalta sanalla viitataan Neuvostoliiton ja muiden reaalisosialistimaiden valtiomalliin. Näin joku voi päätellä, että koska neuvostososialismi oli toimimaton talousjärjestelmä, näin myös pohjoismaisen 'sosialismin' (joka on markkinatalouden eräs muoto) täytyy olla toimimaton talousjärjestelmä. Päättelyvirhe perustuu ekvivokaatiolle sanan 'sosialismi' suhteen.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkkeen monitulkintaisuus, joka johtuu muusta syystä kuin samankuuloisista sanoista, on amfibolia eikä ekvivokaatio.