Eksokuu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteilijan näkemys MOA-2011-BLG-262 – järjestelmästä. Mahdollinen ehdokas eksoplaneetasta, jolla olisi kuu.

Eksokuu on aurinkokunnan ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen luonnollinen satelliitti, joka kiertää jotain muuta ekstrasolaarista taivaankappaletta. Yhtään varmistettua tapausta eksokuusta ei ole toistaiseksi löydetty.[1]

Kuiden tutkimuksista Aurinkokunnassa on päätelty eksokuidenkin olevan yleisiä muissa planeettakunnissa. Valtaosa havaituista eksoplaneetoista on jättiläisplaneettoja ja Aurinkokunnassa olevilla jättiläisplaneetoilla on runsaasti kuita (Katso Jupiterin kuut, Saturnuksen kuut, Uranuksen kuut ja Saturnuksen kuut). Tästä johdettuna vaikuttaa järkeenkäyvältä otaksua, että eksokuut ovat yhtä yleisiä.

Perinteisesti kuiden ymmärretään kiertävän planeettaa, mutta IAU:n 2003 eksoplaneetta suosituksen[2] mukaan ruskea kääpiö ja ruskea alikääpiö eivät ole planeettoja. Kuitenkin näillä taivaankappaleilla on kuita, joten eksokuun ei tarvitse kiertää planeettaa.

Vuonna 2014 on ehkä voitu alustavasti löytää eksokuun kaltainen taivaankappale.[3][4] Ongelmana eksokuilla on toisinaan vuorovesivoimista johtuva ylikuumeneminen, joka kuiden elinkelpoisuuden kannalta tarkasteltuna vähentää elämän syntymistä.[5][6] Myös vuonna 2015 on havaittu mahdollinen ehdokas eksokuuksi.[7][8] Kuitenkin ne vaativat lisätutkimuksia, koska eksokuiden löytäminen perinteisillä eksoplaneettojen etsintämenetelmillä on hyvin vaikeaa, koska kuut ovat kooltaan ja massaltaan pieniä.[9]

»1. Taivaankappale minkä tosiasiallinen massa on alle sen massarajan mikä vaaditaan deuteriumin ydinfuusioon (nykyisin laskettu olevan 13 Jupiterin massaa niille taivaankappaleille joilla on auringon metallipitoisuus), jotka kiertävät kompakteja tähtiä ovat ”planeettoja” (riippumatta tavasta jolla ne muodostuivat). Pienin massa mikä vaaditaan ekstrasolaarisen taivaankappaleen käsitetyksi planeetaksi pitäisi olla samat kuin Aurinkokunnassa.
2. Kappaleet joiden tosiasiallinen massa on yli massarajan joka vaaditaan deuteriumin ydinfuusion ovat ”ruskeita kääpiöitä” riippumatta tavasta, jolla ne ovat muodostuneet tai missä ne sijaitsevat.
3. Tähtienväliset kappaleet nuorissa tähtijoukoissa joiden massa on ali sen massarajan, joka vaaditaan deuteriumin ydinfuusioon eivät ole ”planeettoja” vaan ne ovat ruskeita alikääpiöitä (tai millä tahansa nimellä, joka on asianmukaisin).»
([2])

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry: Eksoplaneetat (Kohta: " Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta vielä yhtään eksokuuta.") Ursa. Viitattu 10.1.2016.
  2. a b Working Group on Extrasolar Planets: Position Statement on the Definition of a "Planet" (IAU:n työryhmän suositus planeetan määrittelyyn. Tätä voi käyttää apuvälineenä eksoplaneetan määrittelyssä virallisen määritelmän ohella.) ciw.edu/IAU/. 28.2.2003. IAU. Viitattu 9.1.2016. (englanniksi)
  3. Janne Luotola: Ensimmäinen eksokuu löydetty – vapaana leijuvan planeetan radalta. Tekniikka&Talous, 11.4.2014. Tekniikka&Talous. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.1.2016.
  4. D. P. Bennett, V. Batista, I. A. Bond, C. S. Bennett ja moni muu: MOA-2011-BLG-262Lb: A Sub-Earth-Mass Moon Orbiting aGas Giant Primary or a High Velocity Planetary System in the Galactic Bulge. The Astrophysical Journal, 7.4.2014, 785. vsk, nro 2, s. 155. The Astrophysical Journal. doi:10.1088/0004-637X/785/2/155. Tutkimus Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
  5. Mikko Suominen: Eksokuiden elämän on vaikea saada magneettista suojaa. Tähdet ja avaruus, 11.09.2013. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.1.2016.
  6. René Heller ja Jorge I. Zuluaga: Magnetic Shielding of Exomoons Beyond the Circumplanetary Habitable Edge. The Astrophysical Journal Letters, 7.10.2013, 776. vsk, nro 2, s. L33. The Astrophysical Journal Letters. doi:10.1088/2041-8205/776/2/L33. Tutkimus Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
  7. Saturnuksen renkaat ovat kääpiöitä näihin renkaisiin verrattuna. Tiede-lehti, 28.1.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.1.2016.
  8. Luotola, Janne: Kirjava yllätys nuorelta tähdeltä - Jättiläismäistä eksoplaneettaa kiertää 37 rengasta ja maapallon kokoinen kuu. Tekniikka&Talous, 28.1.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.1.2016.
  9. Suominen, Mikko: Uusi havaintomenetelmä voi paljastaa ensimmäiset eksokuut. Tähdet ja avaruus,, 13.08.2014. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.1.2016.