Suomen Ekonomit
| Suomen Ekonomit ry | |
|---|---|
| Perustettu | 1935 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 52 000 |
| Toiminnanjohtaja | Jari Elo |
| Puheenjohtaja | Jukka-Pekka Kokkonen |
| Jäsenlehti | Ekonomi-lehti |
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
Suomen Ekonomit (entinen Suomen Ekonomiliitto SEFE) on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sekä alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Suomen Ekonomit toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana koulutuspolitiikassa, työmarkkinoilla, veropolitiikassa, sosiaalipolitiikassa ja talouspolitiikassa. Lisäksi Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen työelämään liittyvää palvelua, neuvontaa ja tietoa. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 14 opiskelijayhteisöä. Suomen Ekonomit on Akavan neljänneksi suurin. Suomen Ekonomeissa on yli 50 000 jäsentä. Ekonomijäsenten lisäksi Suomen Ekonomeihin kuuluvat kauppatieteiden opiskelijat, kylterit, omien kylteriyhteisöjensä kautta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ekonomien edeltäjä on vuonna 1924 Hankenin alumnien yhdistyksenä perustettu Ekonomföreningen Niord. Sen seuraaja, Ekonoomiyhdistys ry., perustettiin 1935. Nykyään se tunnetaan Helsingin Ekonomit ry:n nimellä. Vuosien saatossa ekonomiyhdistyksiä perustettiin muihinkin kaupunkeihin, ja vuonna 1951 syntyi 10 yhdistyksen yhdyssiteeksi Suomen Ekonomiliitto, vuodesta 2014 lähtien Suomen Ekonomit. Vuonna 1973 ruotsinkielisen Finlands Svenska Ekonomförbund rf:n jäsenyhdistykset liittyivät Ekonomiliittoon. Ekonomiopiskelijat liittyivät mukaan vuonna 1991.
Aluksi liiton (silloin nimellä ekonomiyhdistys)[1] ensisijainen tehtävä oli työpaikkojen välitys valmistuneille ekonomeille. Toiminnassa oli tärkeää myös ammatillinen ja ekonomihenkinen yhdessäolo sekä luennot ja yritysvierailut. Myöhemmin mukaan tulivat täydennyskoulutustoiminta, ekonomien sijoittumista ja palkkoja koskevat tutkimukset ja juridinen neuvonta.
Edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ekonomien yhteiskunnallisen ja työmarkkinallisen edunvalvonnan tavoitteina on sopia tärkeimmistä palvelussuhteen ehdoista työehtosopimuksilla, huolehtia ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista, edistää työelämän tasa-arvoa ja lisätä jäsenten työmarkkinatietoutta. Suomen Ekonomien edunvalvonta tapahtuu sekä itsenäisesti että yhdessä Akavan kanssa ja sen neuvottelujärjestöjen kautta. Virka- ja työehtosopimustoiminta tapahtuu yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n kautta. Suomen Ekonomit pitää myös yhteyttä keskeisiin yhteiskunnallisiin päättäjiin, kuten poliitikkoihin.
Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen vaikuttaminen tapahtuu yhteistyössä sekä yliopistojen ja jäsenyhdistysten että opiskelijajärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja poliittisten puolueiden kanssa. Tavoitteena on ylläpitää ekonomitutkinnon arvostusta ja valmistuneiden ekonomien osaamista.
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittokokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ekonomien jäseniä edustavat jäsenyhteisöt asettavat liittokokousedustajat. Vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous käyttää ylintä päätösvaltaa. Suomen Ekonomien 9–12-jäseninen hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta sekä merkittävistä päätöksistä. Sen jäsenten toimikausi on kolme vuotta.
Hallitus ja toiminnanjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ekonomien hallitus 2021 – 2023
Puheenjohtaja: Martin Paasi (Ekonomföreningen Niord)
I varapuheenjohtaja: Saara-Sofia Sirén (Turun Seudun Ekonomit)
II varapuheenjohtaja: Jukka-Pekka Kokkonen (Helsingin Ekonomit)
Jäsenet:
Kalle Kahanpää (Turun KY)
Liisa-Johanna Pesonen (Helsingin Ekonomit)
Riku Hietarinta (Helsingin Ekonomit)
Jussi Loukiainen (Vaasan Ekonomit – Vasa Ekonomer)
Josefiina Kotilainen (KY)
Katarina Naumanen (KY)
Joona Uusitalo (Turun Seudun Ekonomit)
Toiminnanjohtaja:
Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja on KTM Jari Elo.
Paikallisyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylteriyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Yhdistys | Yliopisto | Paikkakunta | Perustettu |
|---|---|---|---|
| Svenska Handelshögskolans Studentkår | Hanken Svenska handelshögskolan[17] | Helsinki | 24.2.1909 |
| KY – Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat | Aalto-yliopisto[18] | Helsinki | 7.10.1911 |
| Merkantila Klubben rf | Åbo Akademi[19] | Turku | 15.9.1928 |
| Turun kauppatieteiden ylioppilaat | Turun yliopisto | Turku | 12.10.1950 |
| Pörssi ry | Jyväskylän yliopisto | Jyväskylä | 8.2.1968 |
| Boomi ry | Tampereen yliopisto | Tampere[20] | 13.9.1968 |
| SSHV rf | Hanken Svenska handelshögskolan | Vaasa[21] | 10.4.1980 |
| Warrantti ry | Vaasan yliopisto | Vaasa | 10.4.1989 |
| Probba ry | Aalto-yliopisto | Mikkeli | 23.8.1990 |
| Finanssi ry | Oulun yliopisto | Oulu[22] | 23.8.1991 |
| Enklaavi ry | Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT | Lappeenranta[23] | 5.11.1991 |
| Preemio ry | Itä-Suomen yliopisto | Kuopio | 12.2.2001 |
| Optimi ry | Itä-Suomen yliopisto | Joensuu | 11.10.2002 |
| Porin Kylterit ry | Turun yliopisto | Pori | 16.10.2003 |
| Dumppi ry | Jyväskylän yliopisto | Jyväskylä | 3.2.1969 |
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ekonomit jakaa vuosittain opetuspalkinnon ja joka toinen vuosi kirjallisuuspalkinnon. Opetuspalkinnolla[24] Suomen Ekonomit haluaa tukea kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Opetuspalkinnon arvo on 6 000 euroa. Kirjallisuuspalkinnon[25] Suomen Ekonomit jakaa parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle ja sen arvo on 30 000 euroa. Vuoteen 2008 asti kirjallisuuspalkinnon nimi oli Pro Oeconomia[26].
Kirjallisuuspalkinto 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääpalkinto, 24 000 euroa, myönnettiin Helena Åhmanin kirjalle Keskusteluälykkyys painetilanteissa (Alma Talent 2019). Åhman voitti kirjallisuuspalkinnon jo kolmannen kerran. Teos valittiin myös finalistikirjojen kesken järjestetyn yleisöäänestyksen parhaaksi. Palkintosummasta lohkaistiin myös kaksi tunnustuspalkintoa, joista toinen 3 000 euron palkinto myönnettiin kirjalle Johda merkitystä – Tapio Aaltonen, Pirjo Ahonen, Jaakko Sahimaa (Alma Talent 2020). Toisen 3 000 euron tunnustuspalkinnon sai Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen kirjoittama teos Tienhaarassa – johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella (Docendo 2019).
Kirjallisuuspalkinto 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin kirja Tilannetaju – päätä paremmin (Alma Talent). Pääpalkinnon 30 000 euroa lisäksi teos voitti myös jo aiemmin julkistetun yleisöäänestyksen.
Kirjallisuuspalkinto 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sari Torkkolan teos Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Lisäksi myönnettiin tunnustuspalkinto Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teokselle Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Kokonaispalkintosummasta Torkkolalle annettiin 24 000 euroa ja Martelalle & Jarenkolle 6 000 euroa. Molemmat teokset on kustantanut Talentum Pro.
Kirjallisuuspalkinto 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sixten Korkmanin teos Talous ja utopia (Docendo). Lisäksi Karl-Erik Michelsenin Kone – Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla (Otava) sai tunnustuspalkinnon.
Kirjallisuuspalkinto 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helena Åhmanin teos Mielen johtaminen organisaatiossa (Sanoma Pro). Palkinto jaettiin Helsingin kirjamessuilla 26.10.2012.
Kirjallisuuspalkinto 2010[27][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yrityskirjan kirjallisuuspalkinto (aik. Pro Oeconomia -palkinto) (20 000 euroa): Suvi Nenonen ja Kaj Storbacka teoksella Markkinamuotoilu.
- Tunnustuspalkinto: Marko Erola teoksella Paras sijoitus.
- Kunniamaininta: Maija-Riitta Ollila teoksella Johtajan parempi elämä.
Pro Oeconomia 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mika Mannermaa: Jokuveli[26]
Pro Oeconomia 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekka Aula – Saku Mantere: Hyvä Yritys – Strateginen maineenhallinta[26]
Pro Oeconomia 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertti Vartia – Pekka Ylä-Anttila: Kansantalous 2028[26]
Pro Oeconomia 2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Christian Grönroos: Palvelujen johtaminen ja markkinointi[26]
Pro Oeconomia 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapio Aaltonen – Lari Junkkari: Yrityksen arvot ja etiikka[26]
Pro Oeconomia 1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaj Storbacka – Jarmo R. Lehtinen: Asiakkuuden ehdoilla vai asiakkaan armoilla[26]
Pro Oeconomia 1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osmo Soininvaara: Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi[26]
Opetuspalkinto 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetuspalkintoa ei jaettu
Opetuspalkinto 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetuspalkinto 2019 myönnettiin poikkeuksellisesti 30 henkilölle. Palkinnon saivat valtakunnallisen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuuden eli LITOn kehittäjät.
Opetuspalkinto 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkijatohtori Mari Suoranta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta voitti palkinnon sen 20-vuotisjuhlavuonna. Palkintoraati perusteli voittajan valintaa erityisesti tämän monipuolisella ja vaikuttavalla työllä opiskelijoiden yrittäjävalmiuksien lisäämiseksi sekä kasvuyrittäjyyden ja vahvan myyntiosaamisen edistämisessä. Lisäksi hänen vahvat yhteytensä elinkeinoelämään ovat erityisen tärkeitä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymisessä. Raati oli myös aidosti vaikuttunut opiskelijoiden ehdottamista näkökulmista tämänvuotiseen teemaan - maailmanparannukseen. Suorannan kursseilla on ideoitu ja perustettu yrityksiä, jotka pyrkivät luomaan parempaa maailmaa meille kaikille.
Opetuspalkinto 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkinto meni Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kiviselle. Voittajaa haettiin teemalla Vuoden opettaja, arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta erittäin monipuolisilla kriteereillä.
Opetuspalkinto 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Anu Puusa palkittiin kurssistaan "Osuustoiminnan idea ja osuustoiminta yritysmuotona", joka yhdisti arvokkaalla tavalla yliopiston kolme perustehtävää: opetuksen, tutkimuksen sekä yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön.
Opetuspalkinto 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan professori Riitta Viitala sai palkinnon menestyksekkäästä työstään joustavien opiskelumenetelmien kehittäjänä.
Opetuspalkinto 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto, markkinoinnin pääaineopiskelijoille suunnattu 15 opintopisteen kurssikokonaisuus tilastotieteiden johdantokurssi, tilastollinen tietojenkäsittely ja markkinoinnin analyysit. Opetuspalkinnon saivat kurssien opettajat kauppatieteellisestä tiedokunnasta yliopisto-opettaja Minna-Maarit Jaskari ja tutkijatohtori Katarina Hellen sekä päätoiminen tuntiopettaja Christina Gustafsson teknillisen tiedekunnan matemaattisten tieteiden yksiköstä.[28]
Opetuspalkinto 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta, MIMM-maisteriohjelma ja sen ydintiimin professorit Sanna-Katriina Asikainen, Olli Kuivalainen, Sami Saarenketo ja Liisa-Maija Sainio.[29]
Opetuspalkinto 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta, kansainvälisen markkinoinnin professorit Olli Kuivalainen ja Sami Saarenketo kurssistaan International Entrepreneurship. Voittajaa etsittiin teemalla kotikansainvälisyys.[30]
Opetuspalkinto 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikön kandidaatin tutkielmaprosessi ja yliassistentti Annika Tidström.[31]
Poliittiset sidonnaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ekonomit tukee puolueita valtakunnallisissa vaaleissa (kunnallis-, eduskunta-, Euroopan parlamentin ja tasavallan presidentin vaalit) kohtuullisilla ja tavanomaisilla summilla[32]. Suomen Ekonomit ei anna suoraa rahallista tukea, vaan tuki annetaan pääsääntöisesti varainhankintaseminaareihin tai vastaaviin tapahtumiin osallistumalla ja se kohdennetaan tasapuolisesti eri puolueille.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteet muotoiltava |
- ↑ 3. Ekonomiliitto historia 1935–1965. Ekonomiliitto ry.
- ↑ http://www.ekonomforeningenmerkur.fi
- ↑ http://www.niord.fi
- ↑ http://www.etelahameenekonomit.fi
- ↑ http://www.heko.fi
- ↑ http://www.keskisuomenekonomit.fi
- ↑ http://www.kymenlaaksonekonomit.fi
- ↑ http://www.lahdenseudunekonomit.fi
- ↑ http://www.pirkanmaanekonomit.fi
- ↑ http://www.pohjoiskarjalanekonomit.fi
- ↑ http://www.pohjoissavonekonomit.fi
- ↑ http://www.porinseudunekonomit.fi
- ↑ http://www.raumanekonomit.fi
- ↑ http://www.rihy.fi
- ↑ http://www.turunseudunekonomit.fi
- ↑ http://www.vaasanekonomit.fi
- ↑ http://www.shs.fi
- ↑ http://www.kyweb.fi
- ↑ http://www.merkantilaklubben.org
- ↑ http://www.boomi.fi
- ↑ http://www.shs.fi/vasa
- ↑ http://www.finanssi.org
- ↑ http://www.enklaavi.fi
- ↑ Opetuspalkinto
- ↑ Kirjallisuuspalkinto
- ↑ a b c d e f g h Kirjallisuuspalkinnon aikaisemmat voittajat - Suomen Ekonomit www.ekonomit.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto 2010 Suomalainen.com. [vanhentunut linkki]
- ↑ Opetuspalkinnon voiton Vaasaan toi teorian ja käytännön nerokas yhdistelmä; Suomen Ekonomit
- ↑ Opetuspalkinnon voittaja 2013: Laadukas opetus on yhteistyötä ja kokonaisuuden hallintaa; Suomen Ekonomit
- ↑ Innovatiivisuus ja käytännöllisyys toivat Ekonomiliiton Opetuspalkinnon Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon; Suomen Ekonomit
- ↑ Vaasan yliopiston kandidaatin tutkielmaprosessissa ohjataan opintoja opiskelijalähtöisesti; Suomen Ekonomit
- ↑ Suomen Ekonomien vaali- ja puoluerahoitus; Suomen Ekonomit