Eišiškės
| Eišiškės | |
|---|---|
 Eišiškėsin kirkko ja kellotorni |
|
 vaakuna |
|
 Sijainti kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Liettua |
| Lääni | Vilna |
| Kunnallispiiri | Šalčininkain kunnallispiiri |
| Ensimmäinen maininta | 1384 |
| Kaupunginoikeudet | 1950 |
| Väkiluku (2010) | 3 753 |
Eišiškės (puol. Ejszyszki, Eishyshok) on liettualainen kaupunki, joka sijaitsee maan kaakkoisosassa, Vilnan läänissä lähellä Valko-Venäjän rajaa. Se on osa Šalčininkain kunnallispiiriä. Kaupunki sijaitsee pienillä kukkuloilla, joita ympäröi Verseka- ja Dumblė-jokien muodostama soinen laakso.[1] Vuonna 2010 Eišiškėsissä asui 3 753 asukasta.[2] Kaupungissa toimii pienikokoinen sairaala ja kaksi eri korkeakoulua, joista toinen on liettuankielinen ja toinen puolankielinen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eišiškės mainitaan ensimmäisen kerran Königsbergin sopimuksessa vuonna 1384, jolloin Vytautas Suuri ja Saksalainen ritarikunta solmivat yhteisen rauhansopimuksen.[3] Liettuan kronikoiden mukaan kaupunki nimettiin Karijotasin pojan Eikšysin mukaan.[4] Kaupungin itäosassa on 1300-1400 -luvuilla rakennetun linnan jäänteitä. Eišiškės oli tärkeä solmukohta Vilnan ja Varsovan välisellä reitillä. Kaupunki oli yksi tärkeimmistä kauppa-alueista Liettuan suuriruhtinaskunnassa. Eišiškėsillä oli oma tuomioistuin ja kaupungin aatelisia valittiin Sejmiin.[5]
Eišiškės vaurioitui pahoin ja paloi vuonna 1655 Venäjän–Puolan sodassa ja vuonna 1706 Suuressa Pohjan sodassa.[5] Kaupunki menetti suurimman osan väestöstään sekä tärkeän asemansa kauppa-alueena. 1600-luvun lopulla Eišiškėsin taloutta yritettiin elvyttää antamalla kaupungille Magdeburgin kaupunginoikeudet ja se tuli tunnetuksi hevos- ja nautataloudestaan.[1] Aikaisempi kauppatori ja lähialueen kadut ovat vuodesta 1969 olleet kulttuuriperinnöllisesti suojeltuja.[6] Eišiškėsin asema heikkeni entisestään Puolan jaoissa, etenkin sen vaurioiduttua pahoin Isänmaallisessa sodassa. Kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti Tammikuun kansannousussa ja maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen.[5] Tiilitalojen rakentaminen yleistyi kaupungissa lukuisten tulipalojen jälkeen.[5] Eišiškės oli osa Puolan toisen tasavallan Nowogródekin voivodikuntaa vuosina 1918–1939. Toisen maailmansodan aikana kaupunki kärsi jonkin verran Armia Krajowan, Wehrmachtin ja Puna-armeijan välillä käydyissä taisteluissa.
Juutalaisten historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhojen juutalaisten legendojen mukaan Eišiškėsin vanhimmilla juutalaisilla hautausmailla on ollut hautakiviä vuosilta 1097 ja 1171, mikä tekisi Eišiškėsistä yhden vanhimmista juutalaisten asuinpaikoista Itä-Euroopassa.[5] Kuitenkin luotettavien tietolähteiden mukaan juutalaisia olisi asunut kaupungissa vasta 1700-luvulta lähtien. Tuohon aikaan heillä oli jo synagoga kaupungissa ja kaksi juutalaista hautausmaata. Lisäksi juutalaiset käsittivät noin puolet kaupungin väestöstä.[5] Kaupungin kasvettua myös juutalaisen väestön määrä kasvoi, korkeimmillaan juutalaisten määrä kaupungin asukkaista oli 80 % vuonna 1820.[5] Vuodesta 1850 juutalaisilla oli kaksi beth midrashia kaupungissa. Juutalaiset johtivat kaupankäyntiä ja käsitöiden tekoa; vuonna 1935 117 kaupungissa toimineesta yrityksestä 106 kuului juutalaisille.
25. syyskuuta - 26. syyskuuta 1941 Einsatzgruppenin yksikkö saapui Eišiškėsiin murhaten 3 446 kaupungin juutalaista ja noin 1 500 juutalaista kaupungin lähialueilla.[5] Miesten ruumiit poltettiin kaivannoissa juutalaisen hautausmaan ympärillä. Nykyään vanhan hautausmaan alueella on muistokivi tapahtuneesta kolmella eri kielellä. Uusi hautausmaa tuhottiin vuonna 1953 ja muutettiin päiväkodin pihamaaksi.[5] Suurin osa juutalaisista taloista selvisi holokaustista, jotka ovat nykyään kulttuuriperinnöllisesti suojeltuja. Toinen beth midrasheista toimii nykyään kirjastona ja toinen on purettu. Kaupungin synagoga muutettiin neuvostoaikana urheiluhalliksi, mutta se on nykyään hylätty.[5] Brooklynin yliopiston professori Yaffa Eliach on kirjoittanut Eišiškėsin juutalaisväestön historiasta kirjan There Once Was A World.
Väestö nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Väkiluku |
|---|---|
| 1833 | 630 |
| 1861 | 751 |
| 1897 | 3 196 |
| 1931 | 2 839 |
| 1959 | 2 532 |
| 1970 | 3 477 |
| 2008 | 3 765 |
| 2010 | 3 753 |
Holokaustin vaikutuksesta juutalainen enemmistö hävisi kaupungista. Nykyään puolalaiset ovat kaupungissa enemmistönä; he käsittävät Šalčininkain kunnallispiirissä 80 % väestöstä.[7] Eišiškėsissä on myös pieni romanivähemmistö käsittäen 34 perhettä.[8]
Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eišiškėsin ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti Vytautas Suuren rakennuttamana vuonna 1398.[9] Se oli yksi ensimmäisistä kirkoista kristinuskon levittyä Liettuaan. Erään teorian mukaan kirkko paloi Liettuan sisällissodan (1431-1435) aikana.[9] Kirkko rakennettiin uudelleen eri paikalle. Noin vuonna 1500 rakennettiin toinen kirkko kaupungin eteläpuolelle. Todennäköisesti molemmat kirkot paloivat ja tuhoutuivat Venäjän-Puolan sodassa. Uusi pienikokoinen ja kehnosti rakennettu kirkko rakennettiin, mutta ennen korjaus- ja parantelutöitä ruotsalaiset polttivat sen.[9] Vuonna 1707 rakennettiin puinen kirkko, joka koostui kaksikerroksisesta tornista ja kolmikerroksisesta kellotapulista. 1770-luvulla kirkko oli hajoamassa ja se tarvitsi korjaustöitä. Korjaustöiden yhteydessä rakennettiin myös uusi pappila ja seurakuntakoulu.
Vuonna 1845 laadittiin suunnitelma uudesta, uusklassisesta kirkosta, jonka suunnitteli puolalais-liettualainen historioitsija Teodor Narbutt. Uusi kirkko valmistui vuonna 1852 ja se toimii yhä kaupungin katolisena kirkkona.[9] Kivestä rakennetussa kirkossa on portiikki, joka koostuu kuudesta doorilaisesta pylväästä, sekä barokkityylinen kellotapuli.[9] Kirkon sisällä olevat kolme maalausta on suojeltu kansallisina muistomerkkeinä.[6]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen koulu, joka oli kirkon ylläpitämä, perustettiin vuonna 1524. Se oli yksi ensimmäisistä kouluista Liettuassa.[9] Seitsenvuotinen koulu perustettiin vuonna 1921, mutta vuoteen 1938 sillä ei ollut omaa rakennusta ja huoneita jouduttiin vuokraamaan yksityishenkilöille.[10] Toinen maailmansota ehti alkaa ennen kuin uusi koulu ehti kunnolla avautua. Saksan miehityksen aikana saksalaiset takavarikoivat koulun ja perustivat rakennukseen komentokeskuksen. Koulu tuhoutui pahoin pommituksissa. Sodan jälkeen koulu rakennettiin uudelleen ja koulu aloitti kolmella eri kielellä: venäjäksi, puolaksi ja liettuaksi.[10] Oppilaiden määrän kasvettua kouluun rakennettiin lisärakennus vuonna 1967. Venäjänkielinen koulu muutti pois vuonna 1983 ja liettuankielinen 1992.[10] Vuonna 2006 puolankielinen koulu nimettiin Eišiškėsin gymnasiumiksi. Venäjänkielinen koulu on nykyään liitetty liettuankieliseen kouluun, joka on nimetty Stanislovas Rapalionisin mukaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Simas Sužiedėlis, Juozas Kapočius: Encyclopedia Lituanica, s. 145. Boston, Massachusetts: , 1970-1978. LCC 74-114275.
- ↑ Population at the beginning of the year by city / town and year, Liettuan tilastokeskus. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)
- ↑ Semaška, Algimantas: Kelionių vadovas po Lietuvą: 1000 lankytinų vietovių norintiems geriau pažinti gimtąjį kraštą, s. 266. Algimantas:Vilna: , 2006. ISBN 9986-506-90-4.
- ↑ Jučas, Mečislovas: Lietuvos valdovai (XIII-XVIII a.): enciklopedinis žinynas, s. 45. Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2004. ISBN 5-420-01535-8.
- ↑ a b c d e f g h i j Žydai Lietuvoje: Eišiškės - Zydai Lietuvoje zydai.lt. Viitattu 6.12.2010. (liettuaksi)
- ↑ a b Salcininkain kunnallispiirin sivusto: "Eišiškių seniūnija" salcininkai.lt. Viitattu 6.12.2010. (liettuaksi)
- ↑ Zinkus, Jonas: "Eišiškės". Tarybų Lietuvos enciklopedija, s. 493. Vyriausioji enciklopedijų redakcija, 1985-1988. LCC 86232954.
- ↑ Aleksandravičius, Kazimieras: "Vilniaus romų bendruomenė". Aleksandravičius, Kazimieras, 2008.
- ↑ a b c d e f Kviklys, Bronius: Lietuvos bažnyčios. V tomas: Vilniaus arkiviskupija, II dalis, s. 155-158. Lithuanian Library Press, 1986. ISBN 0-932042-54-6.
- ↑ a b c Kolosovska, Irena: Eišiškių gimnazijos inauguracijos šventė. Salcininkain kunnallispiirin sivusto, 2007.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eliach, Yaffa: There Once Was A World: A 900-Year Chronicle of the Shtetl of Eishyshok. Back Bay Books, 1999. ISBN 978-0316232395
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salcininkain kunnallispiirin sivusto (liettuaksi) (englanniksi) (puolaksi)
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė