Eino Valtanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eino Valtanen (19. elokuuta 1939 Kylmäkoski24. heinäkuuta 1985 Tampere)[1] oli suomalainen iskelmälaulaja. Hänen laulujaan oli muun muassa 1970-luvun Finnhits-kokoelmilla. Valtasen suurin suosio osui 1970-luvun puolenvälin humppa-aaltoon, ja hänen suurin hittinsä oli ”No justiinsa juu” vuodelta 1978. Juice Leskinen kirjoitti Valtaselle kappaleita, joista laulun ”Hellurei ja hellät tunteet” Valtanen levytti myös Juice Leskinen Slamin kanssa[2].

Valtanen opiskeli 1960-luvun alkuvuosina musiikin teoriaa, säveltapailua ja kontrabasson soittoa Tampereen Musiikkiopistossa. Ensimmäinen levytys oli vuonna 1964 taltioitu tango ”Pieni muru onnea”, B-puolellaan ”Kun rakkain saapuu”.[3] Ensimmäisen albuminsa Pelimannin jäähyväiset Valtanen julkaisi 1976.[4]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tony Latva, Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  2. Hellurei ja hellät tunteet, Fono.fi äänitetietokanta. Viitattu 18.11.2021.
  3. Ampukaa pianistia mutta älkää Aznavouria. Helsingin Sanomat, 297.1964, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  4. Karvonen, Lauri: Kulkurin kaihot. Helsingin Sanomat, 23.1.1977, s. 27. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.