Eino Parikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eino Parikka

Eino Alfred Parikka (18. huhtikuuta 1904 Viipuri24. marraskuuta 1973 Kouvola) oli suomalainen filosofian maisteri, opettaja ja toimittaja.[1][2][3]

Parikan vanhemmat olivat talonomistaja Juho Parikka ja Elsa Ahlfors. Hän pääsi ylioppilaaksi 1922 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1928 sekä maisteriksi 1932. Parikka toimi aluksi Kristiinankaupungissa historian ja suomenkielen opettajana ja sen jälkeen hän oli Lahden kansanopiston ja kansankorkeakoulun apulaisjohtajana ennen siirtymistään lehtialalle.[2][3]

Parikka oli vuosina 1934–1939 Karjalan kansalaisliiton Itä-Karjalan sihteerinä ja samalla järjestön julkaiseman Karjala–Inkeri-lehden päätoimittajana.[4] Sen jälkeen hän oli Viipurissa ilmestyneen Karjala-lehden toimitussihteerinä ja virkaatekevänä päätoimittajana 1937–1945. Tämän jälkeen hän oli päätoimittajana ja avustajana eri aikakauslehdissä ja nuorisojulkaisuissa sekä toimi kokoomuspuolueen sanomapalvelun toimituspäällikkönä 1947–1950. Parikka oli Nuori Voima -lehden päätoimittajana 1944–1945, Valojuova-lehden päätoimittajana 1945–1946, Valvoja-lehden toimitussihteerinä 1947–1951, Oikeistolehdet ry:n toimittajana 1950-1953 sekä Uusi Suomi -lehden artikkelitoimittajana 1953–1956.[2][3][4] Viimeksi hän oli Helsingissä Kulosaaren yhteiskoulun suomen kielen opettajana 1957–1963.[4]

Parikka oli Suomen Sanomalehtimiesten Liiton varapuheenjohtaja 1951–1957, Pohjola-Nordenin keskushallituksen jäsen 1953–1956 ja Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran puheenjohtaja vuodesta 1966. Parikka oli myös Yleisradion tietokilpailuohjelma Viisasten kerhon jäsen numero 2 vuosina 1945–1972.[4][1]

Eino Parikka oli naimisissa vuodesta 1934 Maire Siiri Teirilän kanssa. [3]

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokamiehen tietosanakirja ; toim. Yrjö Karilas, Eino Parikka. 2. uus. painos Otava 1947
  • Rotaryn lauluja - Sångbok för rotary ; toim. Martti Turunen, Aimo Puolanne, Eino Parikka. Vammala 1960
  • Töölön rotaryklubi 1949-1959 : Viipurin rotaryklubi 1931-1944. Töölön rotaryklubi - Viipurin rotaryklubi, Helsinki 1960
  • Laulu-Miehet 1914-1964 : juhlajulkaisu ja jäsenmatrikkeli ; julkaisutoimikunta Olavi Korte ym. ; matrikkelitoimikunta Eino Parikka ym. ; toim. Aarne Sipilä, Eino Parikka ja Leo Sarranto. Laulu-Miehet, Helsinki 1964
  • Töölön rotaryklubi 25 vuotta 1949-1974 ; toim. Eino Parikka, E. J. Paavola. Töölön rotaryklubi, Helsinki 1974
  • Viipurin ja Töölön Rotaryklubi 1931-2016 ; toimittajat ja kirjoittajat Eino Parikka (1931–1959), E. J. Paavola (1960–1974), Aimo Turunen (1974–1984), Jukka Knuuti (1984–1999) ja Eero Waronen. Töölön Rotaryklubi ry, Helsinki 2016

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viron historia ; tekijät W. Ojamaa, A. Varmas ja T. Varmas. Suomen heimotyöseuran toimituksia 1. WSOY 1944
  • Valev Uibopuu : Häkkilinnut : novelleja ; vironkielisistä käsikirjoituksista ja kokoelmasta Viljatu puu suomentanut Helvi Katajavuori, novellin Hedelmätön puu suomentanut Eino Parikka. WSOY 1945
  • Evald J. Voitk : Kevätmyrskyt : romaani. Karhu, Helsinki 1946 (alkuteos Kevad tormid)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 26.11.1973, HS Aikakone. Viitattu 13.3.2018.
  2. a b c Porvarillisen työn arkisto : Eino Alfred Parikka
  3. a b c d Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
  4. a b c d Jyrki Vesikansa: Eino (1904 - 1973)/ Eino Parikka Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.