Eino Hosia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eino Johannes Hosia (14. marraskuuta 1905 Punkalaidun19. heinäkuuta 1941 Joutseno)[1] oli suomalainen kirjailija, jonka ura katkesi ennenaikaisesti kaatumiseen jatkosodan alussa.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hosian vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Vihtori Hosia ja Karoliina Vilhelmiina Yli-Uotila ja puoliso vuodesta 1939 Auvo Marjatta Ripsaluoma.[1] Punkalaitumen Korpi-Hosian -tilalta kotoisin ollut Hosia aikoi ensin taiteilijaksi, mutta teini-iässä kirjoittaminen vei voiton. Hosia toimi lyhyitä aikoja sanomalehtimiehenä muun muassa Satakunnan Kansassa, mutta oli vapaa kirjailija vuodesta 1932.[1] Hän opiskeli Oriveden kansankorkeakoulussa ja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa, mutta teki myös siinä sivussa maa- ja metsätöitä kotitilallaan, jota hänen Jaakko-veljensä isännöi. Hosia muutti vaimonsa kanssa maaliskuussa 1941 Helsingistä Peipohjaan, jossa hän alkoi valmistella suurta Satakunta-eepostaan. Peipohjassa syntyi myös hänen Jaakko-poikansa, myöhemmin taidemaalari Jaakko Hosia. Satakunta-eepos jäi lopullisesti kesken, kun jatkosota alkoi. Siihen Hosia osallistui Helsingissä muodostetussa JR26:ssa eli Ässärykmentissä, koska hän ei halunnut liittyä tiedotuskomppaniaan tk-mieheksi. Alikersantti Hosia kaatui rykmentin ensimmäisissä taisteluissa Joutsenossa tiedustelutehtävän aikana, kun venäläisen tarkka-ampujan luoti osui häntä päähän.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hosia julkaisi ensin yksittäisiä novelleja, kertomuksia ja pakinoita ja lopulta pitkän ponnistelun jälkeen esikoisromaaninsa Kypsynyttä viljaa (1937). Teoksissaan Hosia kuvasi kotiseutuaan ja myös silloisen maatalousyhteiskunnan marginaaliryhmiä – köyhiä, sairaita ja vaivaisia. Romaanissaan Tulipunaiset ratsastajat (1938) hän tarkasteli tositapahtumiin perustuen Huittisten seudulla toiminutta kartanolaisten uskonlahkoa.Otettuaan osaa talvisotaan Hosia julkaisi pääteoksensa Tuliholvin alla (1940), joka perustui hänen omiin sotakokemuksiinsa Taipaleella ja Vuosalmella. Romaani oli omistettu Hosian Summassa kadonneelle Jaakko-veljelle. Kirjasta ilmestyi uusi painos marraskuussa 2005 Hosian syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Uudessa painoksessa on mukana luku vangitun venäläisen luutnantin Andrei Nitshikovin päiväkirjasta, josta ilmenee puna-armeijan kehno johto ja summittainen strategia. Tätä lukua ei otettu mukaan vuonna 1940 ilmestyneeseen kirjan ensimmäiseen painokseen sen silloisen poliittisen arkaluontoisuuden takia.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kypsynyttä viljaa, romaani. Gummerus 1937
  • Tulipunaiset ratsastajat, romaani. Otava 1938
  • Orjantappuratie, romaani. Otava 1938
  • Tuliholvin alla, romaani sodasta. Otava 1940, uusintapainos 2005
  • Musta aurinko, romaani. Otava 1941 (kirjoitettu 1938-1939[1])
  • Kukkivia hautoja, jälkeenjääneitä novelleja. Otava 1945
  • Valitut teokset, sisältää Tulipunaiset ratsastajat, Musta aurinko, Novelleja. Otava 1957

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Eino Hosia, s. 435-444. Porvoo: WSOY, 1947.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]