Eino Niini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eino Markus Niini (vuoteen 1925 Lind; 2. elokuuta 1902 Pori26. joulukuuta 1987) oli suomalainen teollisuudentutkija ja professori.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eino Niinen vanhemmat olivat Johan Kustaa Lind ja Sofia Amanda Naski ja puoliso vuodesta 1933 Aune Mirjam Kyöstilä.[2] Niinen poika oli taloudellisen geologian professori Heikki Niini,[1] hänen veljiään olivat ylijohtaja Aarno Niini ja teoreettisen fysiikan professori, Akavan puheenjohtaja Risto Niini.[3] Ylioppilaaksi Niini tuli Porin lyseosta 1925 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1931. Stuttgartin teknillisessä korkeakoulussa hän opiskeli 1931–1932.[2] Niini väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1945 ja toimi vuosina 1945–1969 opinahjonsa Teknillisen korkeakoulun teollisuustalouden professorina.[3] Hän työskenteli 1930–1940-luvulla myös Valtion lentokonetehtaan sekä SOK:n palveluksessa. Hän kuului Työterveyslaitoksen johtokuntaan vuodesta 1949 alkaen ja toimi sen puheenjohtajana 1966–1970.[1]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toleranssimittauksen tarkoitus ja kehitys, 1936
  • Työntutkimukset teollisuuden rationalisoinnissa, 1943
  • Toimihenkilöiden asema tehtaan henkilöorganisaatiossa: akateeminen tutkimus, 1945, väitöskirja
  • Teollisuustalouden peruskurssi, 1947, Eino M. Niinimäki, Yrjänä Vuori
  • Työntutkimuskurssi kirjeopetusta varten, 1948
  • Maan insinööritarpeen selvityskomitean mietintö, 1951
  • Bernhard Wuolle 75-vuotias, 1951, toim. Eino M. Niini, K. Meriläinen
  • Tellisuustalous, 1952, Eino M. Niini, A. E. Helle, ym.
  • Investointilaskelmat, 1953, Eino M. Niini, Henrik Virkkunen
  • Bernhard Wuolle: juhlajulkaisu kahdeksankymmenvuotispäivän kunniaksi 20.4.1956, 1956

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 481. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b Fraser, Ole (toim.): Suomen Sähköinsinööriliitto r.y. Matrikkeli. Finlands Elektroingenjörsförbund r.f. Matrikel 1926–1951, s. 185. Helsinki: Suomen Sähköinsinööriliitto, 1951.
  3. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, p. 393. Otava 1968.