Eppu Nuotio
| Eppu Nuotio | |
|---|---|
 Eppu Nuotio Helsingin kirjamessuilla 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Eija-Riitta Nuotio |
| Syntynyt | 13. helmikuuta 1962 Iisalmi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, näyttelijä |
| Puoliso | Kurt Nuotio |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Eija-Riitta ”Eppu” Nuotio (o.s. Silvennoinen,[1] ent. Rantanen, s. 13. helmikuuta 1962 Iisalmi[2]) on suomalainen kirjailija ja näyttelijä. Hän työskentelee myös ilmaisutaidon opettajana, suomentajana, ohjaajana ja näytelmäkirjailijana.
Nuotion kirjallinen tuotanto sisältää lastenkirjoja, tv-ohjelmia, kuunnelmia, näytelmiä, musikaaleja, konserttikäsikirjoituksia ja romaaneja. Hänen aikuisille suunnattua tuotantoaan ovat esimerkiksi Varkaus-sarja ja toimittaja Pii Marinista kertovat jännitysromaanit. Nuotio on kirjoittanut myös kolumneja ja jatkokertomuksia eri lehtiin. Hän on ollut vuodesta 2002 alkaen Unicefin hyvän tahdon lähettiläs.[3] Nuotio on osuuskuntamuotoisen Crime Time -kustantamon perustajajäsen.
Nuotio on näytellyt muun muassa teattereissa ja televisiosarjoissa Tuliportaat (1998), Kesäkerttu (1998–1999) ja Sisaret (2003).
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuotio valmistui ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1981. Hän työskenteli Rauman Kaupunginteatterissa 1981 ja Jyväskylän kaupunginteatterissa 1988–1992.[4] Hän näytteli vuonna 1985 ilmestyneessä Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas -elokuvassa lotta Kotilaista. Lisäksi hän on näytellyt muun muassa käsikirjoittamassaan sarjassa Sisaret (2003) ja draamasarjassa Tuliportaat. Vuosina 1998 ja 1999 Nuotio esiintyi televisiossa sanavalmiina tähtitoimittaja Kerttu Ströminä viihdesarjassa Kesäkerttu ja haastatteli ihmisiä eri aloilta pilke silmäkulmassa.
Nuotion kirjallinen tuotanto ulottuu romaaneista musiikkivideoiden ja konserttien käsikirjoituksiin.
Lasten- ja nuortenkirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1997 Nuotion lastenkirja Etsivätoimisto Jalka & Lamppu ja ihmeellinen tapaus oli Finlandia Junior -palkintoehdokkaana.[5]
Nuotio on tehnyt paljon yhteistyötä Tuutikki Tolosen kanssa. Vuonna 2005 he dramatisoivat Oulun kaupunginteatteriin lastennäytelmän Mestaritontun seikkailut Aili Somersalon samannimisen kirjan pohjalta.[6] He ovat kirjoittaneet nuortenkirjat Unienvaihtaja (2005) ja Kuunsulka (2006), monikulttuurisen ja -kielisen Pensionaatti Onnela -sarjan sekä kaksi Sari Airolan kuvittamaa, pienestä Leonardo-pojasta kertovaa kirjaa, Leonardo Leijonavauva (2008) ja Leonardon työt (2009).
Vuonna 2010 Nuotio sai Otavan kirjasäätiön Kaarina Helakisa -palkinnon monipuolisesta työstä lasten- ja nuortenkirjailijana.[7]
Varkaus-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuotion vuosina 2003–2005 ilmestynyt kolmiosainen Varkaus-sarja kertoo Annukka Lehmuksesta, joka on syntynyt samana päivänä, kun Marilyn Monroe kuolee. Ensimmäinen osa, Peiton paikka (2003), käsittelee Annukan lapsuutta 1960-luvun Varkaudessa. Toinen osa, Neitsytmatka (2004), keskittyy Annukan teinivuosiin. Viimeinen osa, Onnellinen loppu (2005), kertoo Annukan elämästä neljänkympin kriisin varjossa 2000-luvun alun Helsingissä.
Pii Marin -kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2006 Nuotio debytoi jännityskirjailijana romaanilla Musta. Siinä lounaissuomalaiseen pikkukaupunkiin muuttanut tummaihoinen naistoimittaja Pii Marin seikkailee sarjamurhaajan jäljillä. Teoksia on verrattu Leena Lehtolaisen ja Liza Marklundin tuotantoon.[4]
Kuusiosaisen sarjan muut osat ovat Kosto (2007), Maksu (2008), Varjo (2009), Paine (2010) ja keväällä 2011 ilmestynyt sarjan päättävä Loppu. Ensimmäisessä osassa liikutaan tositelevision maailmassa ja toisessa selvitetään lapsenryöstöä ja Kirkkonummen metsissä tapahtunutta pahoinpitelyä. Kolmannen osan tapahtumat käynnistyvät kun nuori musliminainen löydetään surmattuna hääpuvussaan ja sarjan viidennessä osassa käsitellään piinaavaa parisuhdetta. Sarjan viimeisessä osassa Henna ja Mikko ostavat unelmiensa talon, joka osoittautuu homepesäkkeeksi. Kun kauppiasta aletaan etsiä, hänen huomataan kadonneen jäljettömiin.
Musikaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuotio on kirjoittanut yhteistyössä Tiina Brännaren kanssa musikaalit kuten Marilyn, Delilah, Liz ja Huone 112, jotka on käännetty englanniksi ja saksaksi. Heitä edustaa suuri saksalainen teatteriagentuuri Gallissas.[1]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuotio on naimisissa muusikko ja ohjaaja Kurt Nuotion kanssa. Heillä on kolme lasta.[4] Perhepiiriin kuuluvat myös Kurt Nuotion aikuiset pojat. Nuotiot asuivat pitkään Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten saaristossa, josta muuttivat 2014 Berliiniin.[8] Vuonna 2019 he muuttivat takaisin Suomeen.[9]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomalainen kuvakirja -palkinto 1995
- Koura-palkinto 1999
- Lasten LukuVarkaus -palkinto 2008
- Laivakello-palkinto 2009
- Kirjava Kettu -palkinto 2010
- Kaarina Helakisa -palkinto 2010
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vartiainen ja kärpäskopteri, lastenkirja, kuvittanut Riitta Uusitalo, Tammi 1994 (ISBN 951-31-0449-4)
- Älä ankka aivasta, lasten lorukirja, kuvittanut Markus Majaluoma, Tammi 1995 (ISBN 951-31-0494-X)
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja, lastenkirja, kuvittanut Riitta Uusitalo, Tammi 1996 (ISBN 951-31-0619-5)
- Etsivätoimisto Jalka & Lamppu ja ihmeellinen tapaus, lastenkirja, Tammi 1997 (ISBN 951-31-1062-1)
- Ollaan ananas ja kookos: rakkausriimejä, kuvittanut Virpi Talvitie, Tammi 1998 (ISBN 951-31-0917-8)
- Muita kuita, satu- ja laulukuvakirja, kuvittanut Virpi Talvitie, Tammi 1999 (ISBN 951-31-1553-4)
- Etsivätoimisto Jalka ja Lamppu ja kadonnut enkeli, lastenkirja, Tammi 2000 (ISBN 951-31-1803-7)
- Mailikirja, yhdessä Jouni Tossavaisen kanssa, Kopijyvä 2000
- Epsukepsu, lastenkirja, kuvittanut Virpi Talvitie, Tammi 2002 (ISBN 951-31-2490-8)
- Näin pienissä kengissä, runokirja lasten suruista, Tammi 2003 (ISBN 951-31-2047-3)
- Sekuntiviisaripoika, lastenkirja, Tammi 2004 (ISBN 951-31-3117-3)
- Silkkipaperitaivas, rakastamisrunoja vauvoille, Tammi 2005 (ISBN 951-31-3261-7)
- Unienvaihtaja, yhdessä Tuutikki Tolosen kanssa, Tammi 2005 (ISBN 951-31-3449-0 )
- Kuunsulka, yhdessä Tuutikki Tolosen kanssa, Tammi 2006 (ISBN 951-31-3702-3)
- Hyttysenkesyttäjä ja muita haaveammatteja, lastenkirja, Tammi 2006 (ISBN 951-31-3561-6)
- Koko saaren kingi, Otava 2007 (ISBN 978-951-1-21729-9)
- Ripinä & Rapina, lastenrunoja + cd, laulut säveltänyt Anna Anttonen, kuvittanut Tiina Palokoski, Otava 2009 (ISBN 978-951-1-23243-8)
- Veikko ja Veikko, Anna Nuotio ja Eppu Nuotio, kuvittanut Kristiina Louhi, Otava 2012 (ISBN 978-951-1-25344-0 )
- Veikko ja Veikko lomalla, Anna Nuotio ja Eppu Nuotio, kuvittanut Kristiina Louhi, Otava 2013 (ISBN 978-951-1-26242-8)
- Venla T:n rakkaudet, Anna Nuotio ja Eppu Nuotio, Otava 2014 (ISBN 978-951-1-27935-8)
- Maami Mustikka yhdessä Maami Snellmanin ja Sanna Pelliccionin kanssa, Bazar, 2015 (ISBN 978-952-2-79200-6)
- Tämä vai tuo? Viljan syntymäpäivät, kuvittanut Aino Louhi, Bazar, 2015 (ISBN 978-952-2-79213-6)
- Venla T:n se ainoa oikea, yhdessä Anna Nuotion kanssa, Otava 2015
- Pirkko Punarinta ja kadonnut polkupyörä. Kuvitus: Saara Vallineva. Bazar, 2018. ISBN 978-952-279-566-3.
Villilä-sarja (julkaistu Kirjava Kukko -sarjassa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Villilän Vauhti, lastenkirja, Tammi 1998 (ISBN 951-31-1254-3)
- Villilän vauva, lastenkirja, Tammi 2000 (ISBN 951-31-1755-3)
- Villilän viheltäjät, lastenkirja, Tammi 2001 (ISBN 951-31-2046-5)
- Sirkus saapuu Villilään, lastenkirja, Tammi 2002 (ISBN 951-31-2369-3)
- Postia Villilästä, lastenkirja, Tammi 2003 (ISBN 951-31-2715-X)
- Radio Villilä, lastenkirja, Tammi 2004 (ISBN 951-31-3118-1)
- Villilän Runoilijat ry, lastenkirja, Tammi 2005 (ISBN 951-31-3416-4)
Pensionaatti Onnela -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Delfinan matka-arkku, 2007 Otava
- Täytettyjen tomaattien talvi, 2008 Otava
- Kaukaisten rakkauksien kirja, 2010 Otava
- Delfinan kellokesä, 2011 Otava
- Taikurin poika, 2013 Otava
Varkaus-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peiton paikka, Otava 2003 (ISBN 951-1-19773-8)
- Neitsytmatka, Otava 2004 (ISBN 951-1-19762-2)
- Onnellinen loppu, Otava 2005 (ISBN 951-1-20535-8)
Pii Marin -romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Musta, Otava 2006 (ISBN 951-1-20963-9)
- Kosto, Otava 2007 (ISBN 978-951-1-21676-6)
- Maksu, Otava 2008 (ISBN 978-951-1-22411-2)
- Varjo, Otava 2009 (ISBN 978-951-1-23257-5)
- Paine, Otava 2010 (ISBN 978-951-1-24223-9)
- Loppu, Otava 2011 (ISBN 978-951-1-25144-6)
Ellen Lähteen tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myrkkykeiso. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-30022-9.
- Anopinhammas. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31923-8.
- Elämänlanka. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-33251-0.
Salome Virta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nainen parvekkeella. Nuotio, Eppu & Soininen Pirkko. Bazar, 2016. ISBN 978-952-2-79303-4.
- Sakset tyynyn alla. Nuotio, Eppu & Soininen Pirkko. Bazar, 2018. ISBN 978-952-279-403-1.
- Punainen vaate. Nuotio, Eppu & Soininen Pirkko. Bazar, 2019. ISBN 978-952-279-726-1.
Raakel Oksa ratkaisee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leinikkimekko. Helsinki: Gummerus, 2022. ISBN 978-951-24-2292-0.
Muut kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valetta, romaani, Tammi 1995 (ISBN 951-31-0663-2)
- Ilojen sokeri, surujen suola: mietteitä naisen elämästä, yhdessä Maikki Harjanteen kanssa, Tammi 1995 (ISBN 951-31-0535-0)
- Pariasiaa, parisuhdeopas tähtitoimittaja Kerttu Strömin nimellä, Tammi 1999 (ISBN 951-31-1547-X)
- Tuplana kiitos!, romaani, yhdessä Anna Nuotion kanssa, Crime Time 2011 (ISBN 952-5918-41-6)
- Mutta minä rakastan sinua, romaani, Otava 2015 (ISBN 978-951-1-26974-8)
- Niin kuin vierasta maata. Romaani. Helsinki: Gummerus, 2021. ISBN 978-951-24-2291-3.
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käsikirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pikku veturi (1995–2000)
- Kesäkerttu (1998–1999)
- Paristo (2002)
- Sisaret (2003)
Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuntematon sotilas (1985) – lotta Kotilainen
- Kirkko keskellä kylää (1986, televisiosarja)
- Saapasmanni (1995, lyhyt lastenelokuva) – Akun äiti
- Alma ja kadonneen pipon arvoitus (1996)
- Tuliportaat (1998) - Soili Jalaspuro
- Kesäkerttu (1998–1999)
- Sisaret (2003, televisiosarja) – Kaija Liimatainen
Lähde[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Eppu Nuotio Gallissas. Viitattu 30.6.2023. (saksaksi)
- ↑ a b Eppu Nuotio Elonetissä. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Suomen UNICEFin hyvän tahdon lähettiläät Unicef. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ a b c Eppu Nuotio Otava. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Aiemmat voittajat Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Nuotio, Eppu Kirjasampo.fi. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Otava palkitsi Nuotion ja Päkkilän TS.fi. 30.3.2010. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Aatela, Eija: ”Berliinissä vietämme kuherruskuukautta”, Oma Aika 3/2014 s. 6–14.
- ↑ Talvitie, Liisa: Eppu ja Kurt Nuotio muuttivat Suomeen Apu.fi. 27.7.2020. Viitattu 30.6.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
