Siirry sisältöön

Eidomene

Wikipediasta
Eidomene
Εἰδομενή
Eidomenen arkeologista aluetta.
Eidomenen arkeologista aluetta.
Sijainti

Eidomene
Koordinaatit 41°16′40″N, 22°29′38″E
Valtio Pohjois-Makedonia
Paikkakunta Isar, Marvinci, Valandovo, Kaakkoisalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Bottiaia / Emathia, Makedonia

Eidomene (m.kreik. Εἰδομενή, Eidomenē) eli Idomene (Ἰδομένη, Idomenē) oli antiikin aikainen kaupunki Makedoniassa nykyisen Pohjois-Makedonian alueella.[1] Se sijaitsi lähellä nykyistä Marvincin kylää paikassa, joka tunnetaan nimellä Isar.[2][3][4][5]

Eidomene sijaitsi Bottiaiassa, joka tunnettiin roomalaisella kaudella Emathiana. Emathian kaupunkien joukossa sen mainitsee Klaudios Ptolemaios.[1][6] Kaupunki oli Aksios (nyk. Vardar) -joen varrella sen itäpuolella. Kaupungin arkeologinen alue tunnetaan nykyisin nimellä Isar tai Isar-Marvinci läheisen kylän mukaan. Paikka on Marvincista lounaaseen.[2][5]

Eidomen arkeologinen alue ilmasta.

Eidomene sijaitsi tiellä, joka johti Thessalonikesta pohjoiseen Stobin ja Dardanian kautta.[5] Tabula Peutingeriana, jossa kaupunki esiintyy nimimuodolla Idomenia, sijoittaa Eidomenen 12 roomalaisen mailin päähän Stenasta (Stenae) eli nykyisin nimellä ”Rautaportti” (turk. Demirkapı, mak. Demir Kapija) tunnetusta kapeasta solasta, josta Vardar virtaa, ja joka sijaitsee lähellä nykyistä Demir Kapijan kaupunkia; ja 20 mailin päähän Taurianasta.[1][7]

Eidomenen raunioita.

Hierokles mainitsee kaupungin Macedonia priman (Illyricum prima) kaupunkien joukossa varhaisella bysanttilaisella kaudella. Kaupunki sijaitsi lähellä Doberosta, jonka jälkeen Hierokles mainitsee sen luettelossaan.[1][8] Se sijoitetaan Eidomenestä itään.[9] Joskus Doberos on kuitenkin yhdistetty Isariin Eidomenen sijasta.[5]

Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina toimi kukkula, jonka korkeus on 131 metriä merenpinnasta laskettuna. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä, ja se sai vettä paitsi Aksioksesta myös lähteistä nykyisessä Janova Cesmassa.[5]

Isarina nykyisin tunnetulla paikalla on ollut asutusta viimeistään rautakaudelta lähtien. Antiikin aikana sen asuttivat etelästä tulleet helleenit. Kaupunki oli osa Makedonian valtakuntaa Filippos II:n ajasta lähtien.[5]

Ensimmäinen maininta Eidomenestä historiassa on Thukydideellä.[5] Hän kertoo, että Sitalkes ylitti vuonna 429 eaa. matkallaan Traakiasta Makedoniaan Kerkine (nyk. Belasitsa, Kerkíni) -vuoren, jättäen paionit oikealle puolelleen sekä sintit ja maidit vasemmalleen, ja laskeutui Aksioksen varrelle Eidomenessä.[1][10] Eidomenen mainitsevat myös muun muassa Strabon ja Plinius vanhempi.[5][11] Viimeinen, joka mainitsee kaupungin, on Hierokles.[5][8]

Isarista löydettiin muinaisjäänteitä ensimmäisen kerran ensimmäisen maailmansodan aikana. Paikalla suoritettiin ensimmäisiä arkeologisia kaivauksia vuonna 1961. Laajemmat kaivaukset alkoivat vuonna 1977 ja ovat jatkuneet 2000-luvun puolellakin.[5]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eidomenen raunioita.

Nykyisestä Isarista on löydetty muun muassa muurien jäänteitä ja temppeli sekä paljon muita kaupungin jäänteitä, kuten asuintaloja ja hautoja. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa keramiikkaa, reliefikoristeltuja hautakiviä ja muita reliefejä, terrakotasta tehtyjä figuriineja eli pienoispatsaita, metalliesineitä sekä koruja.[5]

  1. a b c d e Smith, William: ”Idomene”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b (E)Idomene Pleiades. Viitattu 10.3.2025. (englanniksi)
  3. Eidomene (Macedonia) 9 Marvinci? - Ειδομενή ToposText. Viitattu 10.3.2025. (englanniksi)
  4. ”50 B2 (E)Idomene”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k Sokolovska, Viktorija: The Ancient Town at Isar-Marvinci, Valandovo. Cultural-historical Survey kalamus.com.mk. Viitattu 10.3.2025. (englanniksi)
  6. Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.13.39.
  7. Tabula Peutingeriana, VIII, 1: ”Stenas - XII - Idomenia - XX - Tauriana”.
  8. a b Hierokles: Synekdemos.
  9. Doberos Pleiades. Viitattu 10.3.2025. (englanniksi)
  10. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.98–100.
  11. Strabon: Geografika 8.389.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.35.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]