Eetu Vuorio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eetu Vuorio oli lähes tuntemattomaksi jäänyt suomalainen harrastajatutkija, joka lukeutui Wettenhovi-Aspan aatemaailman kannattajiin. Hän näki suomalaiset mahtavana menneisyyden kansana, joka oli välimerellistä alkuperää.[1]

Vuonna 1931 hän kirjoitti 200-sivuisen tutkielman aiheesta Suomalaiset Välimeren auringon alla. Teoksen mukaan Kalevalan Saari oli muinainen Kreeta ja Pohjola taas Kreikka. Lisäksi Vuorio näki kymmeniä yhtäläisyyksiä muinaiskreetalaisten kirjoitusmerkkien ja suomalaisten ryijyjen koristekuvioissa.[1] Teos sisältää myös wettenhoviaspamaisia olettamuksia sanasukulaisuuksista: ”Luoteisessa Vähässä-Aasiassa, muinaisen Kappadokian luoteispuolella on omituinen paikannimi, ’Arandi’. Aivan samanniminen paikka löytyy Virossa ja se tavataan Suomessakin kylännimessä ’Arandilaby’, joka esiintyy Nakkilassa jo v. 1546.”

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalaiset Välimeren auringon alla. Kuopio: omakustanne, 1931.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hálen, Harry & Tukkinen, Tauno: Elämän ja kuoleman kello – Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot, s. 315–316. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08080-6.