Edwin S. Porter
Edwin S. Porter, koko nimeltään Edward Stanton Porter (21. huhtikuuta 1870 Connellsville – 30. huhtikuuta 1941 New York), oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja. Hänen uutta luova elokuvaleikkauksensa elokuvissa The Life of An American Fireman (1903) ja Suuri junaryöstö (1903) mullisti elokuvanteon.[1] Porter oli jatkuvuusleikkauksen edelläkävijä ja ymmärsi, että elokuvan rakenteen perusyksikkö ei ollut kohtaus, vaan otos[2].
Nuorena Porter toimi räätälinä, mutta hänen yrityksensä joutui vararikkoon, minkä jälkeen hän liittyi laivastoon kolmeksi vuodeksi. Vuonna 1896 eräät Porterin ystävät ostivat oikeuden näyttää elokuvia Edison Companyn Vitascope-projektorilla. Porter toimi heidän koneenkäyttäjänään Los Angelesissa ja Indianapolisissa. Sen jälkeen Porter kierteli vaudeville-ryhmän kanssa Karibialla näyttäen yleisölle elokuvia. Vuonna 1897 hän oli mukana rakentamassa elokuvaprojektoria New Yorkin Eden Muséelle ja toimi sen jälkeen elokuvaprojektorin koneenkäyttäjänä.[1]
Vuonna 1900 Edison Company palkkasi Edwin S. Porterin kehittämään yhtiön elokuvakameraa, ja pian Porter sai vastuulleen yhtiön elokuvastudion johtamisen New Yorkissa. Seuraavat vuodet Porter toimi lukuisten elokuvien kameramiehenä ja ohjaajana. Luultavasti kokemus Eden Muséen koneenkäyttäjänä innosti Porterin kokeilemaan elokuvassa jatkuvuusleikkausta. Yhden otoksen elokuvien järjestäminen 15 minuutin ohjelmaksi museon esitystä varten muistutti nimittäin melko paljon sitä, että yksittäinen elokuva rakennetaan sarjasta perättäisiä otoksia. Porter sai lisäksi vaikutteita muilta elokuvantekijöiltä, erityisesti Georges Mélièsiltä. Mélièsin fantasiaelokuva Matka kuuhun tuli Porterille tutuksi, kun hän teki siitä laittoman kopion Edisonin yhtiön levitystä varten. Porter on sittemmin kertonut, että hän sai tästä elokuvasta idean kertoa tarinan jatkuvassa muodossa. Idean pohjalta syntyi lyhytelokuva The Life of An American Fireman, jossa näyteltyjä jaksoja yhdisteltiin arkistomateriaaliin. Elokuvan otokset muodostivat yhtenäisen kertomuksen, jossa palomies pelastaa henkilön palavasta talosta.[1]
Porterin vuonna 1903 valmistunutta elokuvaa Suuri junaryöstö (The Great Train Robbery) pidetään yleisesti ensimmäisenä elokuvana, jossa on onnistuttu luomaan peräkkäisillä otoksilla uskottava toiminnan jatkuvuus. Sitä pidetään myös ensimmäisenä lännenelokuvana. Elokuvasta muodostui valtava menestys, ja se auttoi vakiinnuttamaan elokuviin realistisen kerronnan, joka poikkesi selvästi Mélièsin elokuvien jäykistä ja teatterimaisista esityksistä. The Great Train Robberyn suosio johti myös siihen, että Yhdysvaltoihin alettiin rakentaa pysyviä elokuvateattereita, ns. nickelodeoneita.[1] Porter teki menestyselokuvansa jälkeen joitakin tavanomaisia elokuvia ja kokeili myös animaatioelokuvan tekoa, mutta kyllästyi yhä teollistuneemmaksi muuttuneisiin elokuvatuotantoihin. Porter jätti Edisonin yhtiön vuonna 1909.[1][2]
Vuonna 1912 Porter liittyi Adolph Zukorin Famous Players Companyn palvelukseen, jossa hän muun muassa ohjasi vuonna 1914 Mary Pickfordin ensimmäisen elokuvan, A Good Little Devil. Porter vetäytyi elokuvateollisuudesta kokonaan vuonna 1915. Hän toimi myöhemmin elokuvakameroita ja elokuvaprojektoreita valmistaneen Precision Machine Companyn johtajana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Cook, David A. and Sklar, Robert: Edwin S. Porter Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Edwin S. Porter - Biography IMDB. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
