Edwin Blashfield

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edwin Blashfield
Viides Minnesotan rykmentti Corinthissa, noin vuodelta 1912, Minnesota State Capitol.

Edwin Howland Blashfield (5. joulukuuta 184812. lokakuuta 1936) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, joka maalasi myös seinämaalauksia. Hänen tunnetuimpia maalauksiaan ovat Yhdysvaltain kongressin kirjaston seinämaalaukset.[1]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blashfieldin isä oli insinööri ja toivoi myös pojastaan insinööriä. Kipinän ryhtyä taiteilijaksi antoi äiti, joka oli muotokuvamaalari. Blashfield ryhtyi opiskelemaan taidetta Pennsylvanian taideakatemiassa suoritettuaan ensin insinööriopintoja isän toiveiden mukaan Massachusetts Institute of Technologyssa.[2][3]

Kun Blashfield opiskeli Yhdysvalloissa, lähetti hänen äitinsä tämän töitä Ranskaan taiteilija Jean Léon Gérômelle, joka vakuuttui niistä. Vuonna 1867 Blashfield matkusti Ranskaan, mutta ei päässytkään taideakatemiaan. Sen sijaan hän opiskeli vuoteen 1870 taiteilija Léon Bonnat’n ateljeessa. Opintojen ohella hän solmi suhteita aikansa merkittäviin taiteilijoihin, kuten William-Adolphe Bouguereau, jolta sai merkittäviä vaikutteita.[3]

Saksan–Ranskan sota päätti Blashfieldin opinnot. Hän ei halunnut jäädä piiritettyyn Pariisiin, vaan matkaili muun muassa Belgiassa ja oleskeli kahdeksan kuukautta Firenzessä. Kotimaahansa Blashfield palasi vuonna 1871.[3]

Kolme seuraavaa vuotta Blashfield maalasi New Yorkissa muodikkaiden ja varakkaiden rouvien muotokuvia. Pariisiin hän palasi vuonna 1874 ja meni takaisin Bonnat’n ateljeeseen. Vuonna 1876 Blashfield meni tanssiaisiin, joissa tapasi yhdysvaltalaisen Evangeline Wilbourin. Varakkaan perheen tytär Wilbour oli kielitaitoinen ja monipuolisesti itseopiskellut feministi. Hänen vaikutuksestaan Blashfieldin taiteeseen tuli aiheeksi vahvoja ja itsenäisiä naisia. Pariskunta avioitui vuonna 1881, mikä takasi myös Blashfieldin toimeentulon. He muuttivat New Yorkiin alueelle, jossa asui paljon taiteilijoita.[3][2]

Koska toimeentulo oli varmistettu, ryhtyi Blashfield vaimonsa toivomuksesta maalaamaan suuria ja kunnianhimoisia töitä. Hän jatkoi kuitenkin lehtikuvittajana. Vaimon isän omistamalla veneellä käytiin Egyptissä, missä tämä vietti aikaa tunnettujen egyptologien kanssa.[4]

1880-luvulla Blashfieldistä tuli Yhdysvaltojen taiteen ylin seinämaalausauktoriteetti. Hän maalasi maalauksia muun muassa Chicagon maailmannäyttelyyn vuonna 1893. Maailmannäyttelyn teokset toivat hänelle lisää töitä, muun muassa Yhdysvaltain kongressin kirjaston maalaukset. Työt ovat isänmaallisia ja niissä on paljon vertauskuvallisuutta. Hänen Iowaan maalaamaansa seinämaalausta on viimeaikoina vaadittu poistettavaksi, sillä se ei ota mitenkään huomioon alueen alkuperäiskansoja.[3][5] [6]

Blashfield oli aktiivinen eri taiteilijajärjestöissä. Vuodet 1895–1896 hän oli maansa taiteilijajärjestön puheenjohtaja ja vuodet 1915–1916 maansa muotoilijoiden ja taiteilijoiden järjestön puheenjohtaja. Hän oli myös mukana New Yorkin taiteilijoiden järjestössä. Hänet palkittiin taiteilijoiden hyväksi tekemästään työstä kultamitalilla vuonna 1934, ja New Yorkin yliopisto nimitti hänet kunniatohtorikseen vuonna 1926.[3]

Blashfield jäi leskeksi vuonna 1918. Hän solmi uuden avioliiton vuonna 1928 Grace Hallin kanssa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]