Edvard Julius Mellberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edvard Julius Mellberg (2. heinäkuuta 1842 Pietarsaari8. maaliskuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen opettaja, joka sai professorin arvon.[1]

Mellbergin vanhemmat olivat raatimies Carl Johan Mellberg ja Johanna Lovisa Malm. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1863 ja tuli Vaasan lukion matematiikan lehtoriksi 1865. Mellbergin kokeellisen fysiikan väitöskirja oli vuonna 1871 valmistunut Om ytspänning hos vätskor. Vuonna 1876 Mellberg julkaisi matematiikan professorin viran hakua varten tutkimuksen Teorin för Determinant-kalkylen.[2] Vuonna 1878 hänestä tuli Ruotsalaisen normaalilyseon yliopettaja. Väitöskirjassaan ja muissakin tutkimuksissaan Mellberg käsitteli nesteen viskositeettia. Hän julkaisi tutkimuksia myös värisokeudesta. Mellberg julkaisi 1881 ja 1885 uudet laitokset edeltäjänsä Julius Bergrothin algebran ja geometrian oppikirjoista ja 1895 oman algebran oppikirjansa.[3] Mellbergin tunnetuin oppikirja oli 1887 ilmestynyt Lärobok i fysik. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1895.Mellbergin puoliso vuodesta 1865 oli Lydia Moliis (k. 1929).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 510. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  2. Gustav Elfving: The History of Mathematics in Finland, s. 53. Societas Scientiarum Fennica, 1981. ISBN 951-653-098-2.
  3. Kansallinen Elämäkerrasto IV, s. 78. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]