Edda Göring
| Edda Göring | |
|---|---|
.jpg) Edda Göring noin vuonna 1954. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. kesäkuuta 1938 Berliini, natsi-Saksa |
| Kuollut | 21. joulukuuta 2018 (80 vuotta) München, Baijeri |
| Vanhemmat |
Hermann Göring Emmy Göring |
Edda Göring (2. kesäkuuta 1938 – 21. joulukuuta 2018) oli natsi-Saksan Luftwaffen komentajana ja Adolf Hitlerin oikeana kätenä tunnetun Hermann Göringin tytär.[1] Hän oli isänsä aseman kautta toisen maailmansodan aikana hyvin tunnettu Saksassa. Sodan ja isän kuoleman jälkeen hänet tunnettiin isänsä jälkimaineen puolustajana.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edda Göringin vanhemmat olivat marsalkka Hermann Göring ja tämän toinen vaimo Emmy Göring.[2] Isänsä vaikutusvaltaisen aseman takia Eddastakin tuli Saksassa hyvin tunnettu hahmo jo heti syntyessään. Adolf Hitler oli hänen kummisetänsä, ja hänen syntymäpäiviään juhlittiin jopa kansallisesti. Hän varttui isänsä omistamassa Carinhallissa[1], valtavassa metsästyslinnassa, jonka Göring oli nimennyt kuolleen ensimmäisen vaimonsa mukaan.[2]
Idyllinen elämä Carinhallissa päättyi Saksan tappioon toisessa maailmansodassa.[1] Hermann Göring oli jäänyt Yhdysvaltain armeijan joukkojen vangiksi vapaaehtoisesti ja Carinhall räjäytettiin. Nürnbergin sotaoikeudessa hänet tuomittiin sotarikoksista, salaliitosta sodan käymiseksi, rikoksista rauhaa vastaan ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Hermann teki itsemurhan vankilassa syanidikapselilla 15. lokakuuta 1946 hieman ennen kuin hänet oli tarkoitus hirttää.[2] Edda oli tuolloin 8-vuotias. Isänsä oikeudenkäynnin aikana Edda ja hänen äitinsä Emmy olivat vankilassa. Hermannin kuoleman jälkeen he muuttivat pieneen mökkiin Baijerin maaseudulla. Alkeellisissa oloissa ei ollut esimerkiksi sähköä tai juoksevaa vettä. Lopulta he muuttivat Müncheniin, jossa Edda Göring sai sittemmin töitä lakimiesavustajana.[1]
Edda Göring tuli sittemmin tunnetuksi etenkin isänsä jälkimaineen puolustajana. Hän piti esimerkiksi juutalaisten kansanmurhaa eli holokaustia isäänsä liittymättömänä tapahtumana. Edda Göringin mielestä hänen isänsä suurin ongelma oli tämän liiallinen uskollisuus Hitlerille. Monilla natsi-Saksan merkkihenkilöiden lapsilla oli monimutkainen suhde vanhempiinsa. Edda kuvaili kuitenkin isäänsä rakastavaksi vanhemmaksi. Sodan aikana ylellisistä elämäntavoistaan tunnettu Hermann Göring oli aikanaan kerännyt myös valtavan omaisuuden.[1] Hän oli esimerkiksi taidekeräilijänä vienyt valtavat määrät taiteellisia arvoesineitä eri Saksan miehittämistä maista ja niiden museoilta ja gallerioista. Taidetta ryöstettiin myös juutalaisilta.[2] Saksan viranomaiset olivat sittemmin takavarikoineet omaisuuden suuren valtaosan. Edda Göring yritti saada osan omaisuudesta takaisin ja teki vetoomuksia Baijerin osavaltion viranomaisiin. Viimeisin hakemus käsiteltiin vuonna 2015, mutta se hylättiin hyvin lyhyen kuulemisen jälkeen.[1]
Edda Göring kuoli Münchenissä 21. joulukuuta 2018. Hän asui kuollessaan yksin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Daniel E. Slotnik: Edda Goering, Unrepentant Daughter of Hermann, Dies at 80 The New York Times. Viitattu 24.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Markku Jokisipilä: ”Hermann Göring - lentäjäsankari, addikti ja maailmanluokan taidevaras”, Hitlerin kopla : 20 natsi-Saksan johtajaa. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42856-6.
| ||||||||||||||||||
