Ebrahim Raisi
| Ebrahim Raisi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Iranin presidentti | |
|
4. elokuuta 2021 –
|
|
| Edeltäjä | Hasan Ruhani |
| Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtaja | |
|
7. maaliskuuta 2019 – 2021
|
|
| Edeltäjä | Sadeq Larijani |
| Iranin valtakunnansyyttäjä | |
|
23. elokuuta 2014 – 1. huhtikuuta 2016
|
|
| Edeltäjä | Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i |
| Seuraaja | Mohammad Jafar Montazeri |
| Iranin korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja | |
|
27. heinäkuuta 2004 – 23. elokuuta 2014
|
|
| Edeltäjä | Mohammad-Hadi Marvi |
| Seuraaja | Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. joulukuuta 1960 Mašhad, Iran |
| Arvonimi | Sayyid |
| Aiheesta muualla | |
| raisi.ir | |
Ebrahim Raisolsadati (pers. ابراهیم رئیسالساداتی, Ebrāhim Ra’isolsādāti; s. 14. joulukuuta 1960) eli Ebrahim Raisi (pers. ابراهیم رئیسی, Ebrāhim Ra’isi) on iranilainen uskonoppinut ja konservatiivipoliitikko, joka valittiin maansa presidentiksi vuoden 2021 presidentinvaalissa. Hän on toiminut vuodesta 2019 alkaen maansa korkeimman oikeuden puheenjohtajana. Hän toimii myös Iranin vaikutusvaltaisen uskonnollisen säätiön Astan Quds Razavin johtajana. Hän oli ehdolla vuoden 2017 presidentinvaaleissa, joissa hän jäi toiselle sijalle hävittyään Hasan Ruhanille.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raisi syntyi 14. joulukuuta 1960 islamilaisen papin poikana Mašhadissa.[1] Hän menetti isänsä ollessaan viisivuotias, jonka jälkeen hän matkusti Qomiin opiskelemaan uskontoa.[2]
Iranin vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 hänet valittiin 70 lahjakkaan opiskelijan joukosta erikoiskoulutettavaksi tärkeisiin lakivirkoihin. 20-vuotiaana hän oli Karajin apulaissyyttäjä.[1] Vuonna 1985 hänet nimitettiin Teheranin apulaissyyttäjäksi.[3] Virassa toimiessaan hän vastasi myös tuhansien poliittisten vankien teloituksista vuonna 1988.[2]
Ali Khamenein nousun myötä Raisi yleni Teheranin yleiseksi syyttäjäksi vuonna 1989. Viisi vuotta myöhemmin hän sai johtaakseen korruptionvastaisen valtiollisen toimielimen.[1] Vuonna 2004 hänestä tuli Iranin korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja, jollaisena hän toimi kymmenen vuotta, kunnes siirtyi valtakunnansyyttäjäksi.[3] Vuonna 2016 hän siirtyi Astan Quds Razavin johtajaksi ja asiantuntijaneuvoston jäseneksi toiselle kaudelleen.[1]
Raisi asettui vuonna 2017 ehdolle presidentinvaaleissa. Hän lupasi vaalikampanjassaan luoda miljoonia työpaikkoja, vähentää korruptiota sekä avustaa köyhiä. Hän myös halusi ajaa toiselle kaudelle pyrkinyttä presidentti Hasan Ruhania nationalistisempaa ja konservatiivisempaa linjaa.[4] Varakkaan Astan Quds Razavi -säätiön johtajana hänen kampanjansa rahoitus järjestyi helposti. Kyseinen säätiö omistaa Iranissa pankkeja, tehtaita, yrityksiä ja vastaa shiialaisten pyhän paikan Imaami Rezan pyhäkön suojelusta.[5] Raisi hävisi vaalit, minkä osasyynä pidetään vuonna 2016 julkisuuteen noussutta nauhoitetta, joka käsitteli vuoden 1988 teloituksia.[2] Vaalien jälkeen Raisi syytti Ruhania vaalivilpistä ja valtionmedian käyttämisestä osana vaalikampanjaa. Hän syytti myös sisäministeriötä, joka hänen mukaansa ei tuonut tarpeeksi äänestyslappuja alueille joilla hänellä oli suurempi kannatus. Iranin vartijoiden neuvosto otti tapaukseen kantaa ilmoittamalla vaalien olleen rehelliset.[6]
Vuonna 2019 hänet nimitettiin Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi.[7] Myöhemmin hänet nimitettiin asiantuntijaneuvoston varajohtajaksi.[2] Vuoden 2021 presidentinvaaleissa Raisi valittiin Iranin presidentiksi. Vaalien tulos oli monen mukaan ennalta tiedossa, koska vastaehdokkaiksi hyväksyttiin melko tuntemattomia ja edellisissä vaaleissa heikolla menestyksellä kampanjoineita ehdokkaita. Tunnettuja mahdollisia vastaehdokkaita kuten Mahmud Ahmadinežadia ja Ali Larijania ei hyväksytty ehdokkaiksi.[8][9]
Raisi astui virkaansa elokuussa 2021. Maata vaivasi talouskriisi, jota pahensivat Yhdysvaltojen pakotteet ja koronaviruspandemia.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d What you need to know about presidential candidate Ebrahim Raisi irdiplomacy.ir. 16.4.2017. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ a b c d Sharafedin, Bozorgmehr: Hardline Iranian cleric consolidates leadership position Reuters. 12.3.2019. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ a b Golkar, Saeid: Ebrahim Raisi: The cleric who could end Iranian hopes for change Al-Jazeera. 5.1.2019. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ Zidan, Aishi: Mitä Iranin presidentinvaalit tarkoittavat Suomelle ja neljä muuta kysymystä Iranin vaaleista? Yle uutiset. 19.5.2017. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ von Heim, Shabnam: Iran: Who are the presidential candidates? DW.com. 23.4.2017. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ Rouhani's election declared fair TRT World. 30.5.2017. Viitattu 11.01.2020.
- ↑ Cleric linked to mass executions appointed head of Iran’s judiciary Guardian. 7.3.2019. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ Uosukainen, Saana: Ennakkosuosikki Raisi julistettu Iranin presidentinvaalien voittajaksi – Iranin ulkoministeri: "Hän on kaikkien presidentti" Yle uutiset. 19.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
- ↑ Rostamkhani, Kaveh: Iranin presidentiksi on pedattu jo ennen äänestystä Ebrahim Raisi, joka tuli tunnetuksi poliittisten oikeudenkäyntien syyttäjänä – näin iranilaiset itse kommentoivat tilannetta Helsingin Sanomat. 18.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
- ↑ Iranin uusi äärikonservatiivinen presidentti Ebrahim Raisi astuu virkaansa vaikeassa taloustilanteessa STT / Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ebrahim Raisi Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
