Eñbekşıqazaqin piiri
| Eñbekşıqazaqin piiri Еңбекшіқазақ ауданы |
|
|---|---|
.jpg) Asyn ylätasanko Alatauvuorilla. |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Almatyn alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Esık |
| Pinta-ala | 8 300 km² |
| Väkiluku (2026) | 283 275 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Eñbekşıqazaqin piiri (kaz. Еңбекшіқазақ ауданы, Eñbekşıqazaq audany) on hallintopiiri Almatyn alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Esıkin kaupunki. Piirin pinta-ala on 8 300 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 283 275 asukasta vuonna 2026[2].
Eñbekşıqazaqin piiri rajoittuu idässä Ūiğyrin, kaakossa Kegenin ja lounaassa ja lännessä Talğarin piireihin sekä pohjoisessa Qonaevin kaupunkiin ja Jetısun alueen Kerbūlaqin piiriin[1]. Sen eteläosassa ovat Ilin Alataun vuoret ja pohjoisosassa Ilin painanteen tasanko. Korkein kohta on Saz (4 241 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat volframi, rakennusaineet ja kivennäisvesi.[3][4]
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat kylmiä ja vuorilla runsaslumisia, kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –6:sta –10:een ja heinäkuussa 20–24 astetta. Vuotuinen sademäärä on tasangolla 200–400 ja vuorten rinteillä 550–700 millimetriä. Vuorilta alkunsa saavia jokia ovat Esık, Türgen, Kiıkbai, Şolaq, Şybyqty, Belşabdar, Qaratūryq, Lavarsaz, Asy ja Şılık. Bartoğain tekojärvestä saa alkunsa länteen virtaava Suuri Almatyn kanava. Vuorilla on pieniä järviä.[3][4]
Korkeuseroista johtuen piirissä on useita kasvillisuusvyöhykkeitä Ilin painanteen aavikosta vuorten alppiniittyihin. Vuorten juurella ja rotkoissa kasvaa lehti- ja hedelmäpuita, ja ylempänä on mänty- ja kuusimetsiä. Eläinkuntaan kuuluvat karhu, lumileopardi, susi, kettu, mäyrä, aasianmetsäkauris, siperianvuohi ja argaali. Joissa on paljon kalaa. Piirissä sijaitsee osa Almatyn luonnonpuistosta.[3][4]
Vuonna 1928 perustettuun Eñbekşıqazaqin piiriin liitettiin vuonna 1997 Şelekin piiri[4]. Siihen kuuluvat Esıkin kaupunki sekä Aqşin, Asyn, Avatin, Baltabain, Bartoğain, Bäidıbek bin, Bäiterekin, Bölekin, Jañaşarin, Kökteben, Malybain, Masaqin, Qarajotan, Qarakemerin, Qaratūryqin, Qazaqstanin, Qoramin, Qyrbaltabain, Rahatin, Saimasain, Şelekin, Sögetın, Taşkensazin, Teskensun ja Türgenin kyläpiirikunnat[5]. Kaupunkiväestön osuus on 14,4 prosenttia[2]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 59,8 prosenttia kazakkeja, 17,4 prosenttia uiguureja, 9,7 prosenttia venäläisiä, 4,0 prosenttia turkkilaisia, 3,0 prosenttia azereja ja 1,4 prosenttia kurdeja[6].
Piirin läpi kulkee Almatyn ja Jarkentin välinen maantie[3]. Asukkaiden pääelinkeinot ovat viljan, vihannesten, hedelmien ja tupakan viljely sekä karjanhoito (lampaita, nautoja, hevosia ja siipikarjaa). Lisäksi on maataloustuotteiden jalostusta ja elintarviketeollisuutta. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat sakojen hautakummut, joista on tehty huomattavia löytöjä (muun muassa ”Kultainen mies”).[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 2022 goda Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 25.5.2026.
- 1 2 Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 25.5.2026.
- 1 2 3 4 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 190–191. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- 1 2 3 4 5 Jetısu. Ensiklopedia, s. 260–261. Almaty: Arys, 2004. ISBN 9965-17-134-3
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 25.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 25.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]