Ylivertaisuusvinouma
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvoi osaamistaan.[1] Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa.[1] Kyse on siis metakognitiivisesta vajavuudesta eli kyvyttömyydestä arvioida oikein omaa taitotasoaan.[1] Aihetta tutkineen David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä.[1]
Erityisesti tiedollisia taitoja koskeva ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning-Kruger-vaikutus sitä tutkineiden psykologien David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan.[1] Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään.[1] Tästä havainnosta Cornellin yliopiston David Dunningille ja Justin Krugerille[2] myönnettiin vuonna 2000 psykologian Ig Nobel -palkinto.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Oletko keskivertoa parempi kuski? - Ajatusvirheet jylläävät liikenteessä yle.fi. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ DeAngelis, Tori: Why we overestimate our competence: Social psychologists are examining people's pattern of overlooking their own weaknesses. American Psychological Association Monitor on Psychology, helmikuu 2003, s. 60. Viitattu 26.7.2014.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kruger, Justin & Dunning, David: Unskilled and Unaware of It: How Difficulties in Recognizing One's Own Incompetence Lead to Inflated Self-Assessments. Journal of Personality and Social Psychology 1999, Vol. 77, No. 6, s. 1121–1134.
- Uschanov, Tommi: Suuri kaalihuijaus: Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Teos 2010. ISBN 978-951-851-315-8.
