Dugongi

Dugongi
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sireenieläimet Sirenia Heimo: Merilehmät Dugongidae Alaheimo: Dugonginae Gray, 1821 Suku: Dugong Lacépède, 1799 Laji: dugon
Kaksiosainen nimi
Dugong dugon (Müller, 1776)
Levinneisyyskartta
Dugongin levinneisyys
Katso myös
Dugongi Wikispeciesissä   Dugongi Commonsissa

Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkon pienikokoisin jäsen, lahkon muut edustajat ovat manaatit ja sukupuuttoon kuollut stellerinmerilehmä. Aikuiset yksilöt ovat yleensä alle kolme metriä pitkiä, ja painavat suurimmillaan 420 kilogrammaa. Syntyessään dugongi painaa 20–35 kilogrammaa, ja on 100–120 senttimetrin pituinen. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta "duyung", joka tarkoittaa merenneitoa.

Levinneisyys

Dugongien levenneisyysalue käsitti joskus tropiikissa koko Tyynenmeren ja Intian valtameren. Nykyään suurimmat populaatiot asuvat Isolla valliriutalla Australiassa ja Torresinsalmessa Uudesta-Guineasta etelään. Pienempiä populaatioita löytyy Mosambikin, Egyptin ja Kenian rannikolta sekä Palaulta. 22. tammikuuta 2003, 70 vuotta katoamisensa jälkeen, löydettiin yksi dugongi Tansanian rannikolta.

Ravinto

Dugongit ovat erikoistuneet syömään ja laiduntamaan meriruohoa. Ne etsiytyvätkin yleensä mataliin lahtiin,eivätkä yleensä suorita suuria kausittaisia muuttoja.

Lisääntyminen

Sukukypsiksi dugongit tulevat vasta 9–10 vuoden iässä. Dudongit saavat yleensä vain yhden poikasen kerrallaan. Poikasia ne saavat 3–7 vuoden välein. Poikanen syntyy matalassa vedessä, ja emo hoitaa sitä kolme vuotta.