Dryptosaurus
| Dryptosaurus | |
|---|---|
 Dryptosauruksen löydetyt luut. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | Liskonlantioiset Saurischia |
| Alalahko: | Teropodit Theropoda |
| Yläheimo: | †Tyrannosaurit Tyrannosauroidea |
| Heimo: |
†Dryptosauridae Marsh, 1890 |
| Suku: |
†Dryptosaurus Marsh, 1877 |
| Laji: | aquilunguis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Dryptosaurus (nimen merkitys: "repivä lisko") oli lihaa syönyt, alkukantainen tyrannosauri.[1] Se eli 71–68 miljoonaa vuotta sitten myöhäisliitukaudella Campania-vaiheelta Maastricht-vaiheelle.[2] Dryptosauruksen fossiileja on löydetty Yhdysvalloista.
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dryptosaurus tarkoittaa "repivää liskoa". Nimi tulee kreikan kielen sanoista "drypto" (repiä) ja "sauros" (lisko). Lajiepiteetti aquilunguis tarkoittaa latinaksi "kotkankyntistä".[2]
Dryptosaurukselle annettiin alun perin nimeksi Laelaps aquilunguis, kun Edward Drinker Cope nimesi sen vuonna 1866. Se oli samalla yksi ensimmäisistä Pohjois-Amerikasta nimetyistä dinosauruksista. Cope valitsi nimeksi Laelaps kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvän koiran mukaan. Laelaps tarkoittaa "myrskytuulta". Valitettavasti Cope ei ollut huomannut, että nimi Laelaps oli jo käytössä.[1]
Vuonna 1877 Othniel Charles Marsh nimesi dinosauruksen uudelleen, ja nimeksi tuli Dryptosaurus. Nimi ei luultavasti sopinut Copelle, minkä seurauksena hän ja Marsh aloittivat niin kutsutut "luusodat".
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dryptosauruksella on ollut ongelmallinen historia sen jäänteiden suhteen sen jälkeen kun sen lajeja tyyppilajia lukuun ottamatta on alettu pitää erittäin kyseenalaisina. Näihin lukeutuvat D. macropus, D. falculus, D. hazenianus ja Laelaps trihedrodon, joiden on nykyisin kaikki paleontologit ajetelleet kuuluvan muihin teropodeihin, vaikka lajien jäänteet ovat keskenään niin katkonaisia, että varma luokittelu on äärimmäisen vaikeaa. Nykyisin Dryptosauruksen tyyppilaji D. aquilunguista pidetään alkukantaisena tyrannosaurina, ja ennen Appalachiosauruksen löytämistä vuonna 2005 sitä pidettiin ensimmäisenä ja ainoana itäisessä Pohjois-Amerikassa eläneenä tyrannosaurina.[1]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dryptosauruksen pituus oli 7,5 metriä, korkeus lonkan kohdalta 1,8 metriä ja paino 1,6 tonnia. Se oli alkukantainen, pitkäkätinen ja kolmi- tai ehkä kaksisorminen varhainen tyrannosauri, joka oli luultavasti ekosysteeminsä hallitseva peto.[2]
Kaikkein eniten Dryptosauruksesta tekevät alkukantaisen tyrannosaurin sen osittain säilyneet kädet, jotka olivat hyvin pitkät verrattuna myöhemmin eläneisiin, kehittyneempiin tyrannosaureihin. Dryptosauruksen sormissa oli 20 senttimetriä pitkät kynnet, joita on verrattu kotkan kynsiin. Tästä tulee Dryptosauruksen tyyppilajin nimi D. aquilunguis, joka tarkoittaa löyhästi "kotkankyntistä". Kynsistä johtuen on mahdollista tehdä johtopäätös siitä, että Dryptosaurus tarttui saaliiseensa ja ehkä jopa käytti kynsiään tehdäkseen siihen syviä viiltoja. Saaliinsa Dryptosaurus tappoi joko iskemällä sen sisäelimiin tai antamalla sen kuolla verenhukkaan. On myös mahdollista, että Dryptosauruksella ei ollut syvää kuonoa ja vahvoja purulihaksia, niin kuin muilla kehittyneillä tyrannosaureilla, etenkin jos se luotti tappamisessa enemmän kynsiinsä. Tämän fyysisemmän saalistustavan on kuviteltu olleen käytössä muilla alkukantaisilla tyrannosaureilla, kuten Englannista löydetyllä Eotyrannuksella ja jopa Kiinasta löydetyllä Dilongilla, jolla oli myös suhteellisen suuret kädet verrattuna myöhempiin tyrannosaurilajeihin.[1]
Fossiilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dryptosauruksen ensimmäiset jäänteet löydettiin Yhdysvalloista New Jerseystä vuonna 1866. Löydöt tekivät erään yhtiön työntekijät. Cope antoi vielä saman vuoden elokuussa lajille nimeksi Laelaps. Holotyyppi on epätäydellinen luuranko.[2] Yhteensä löydettyihin jäänteisiin kuuluu pieniä osia kallosta ja alaleuasta sekä osittaisia jäänteitä, mukaan lukien osia raajoista, lonkista ja selkänikamista.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|