Siirry sisältöön

Castlevania (pelisarja)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Dracula (Castlevania))
Tämä artikkeli käsittelee Konamin pelisarjaa. Muista merkityksistä katso täsmennyssivulla.
Castlevania
Akumajō Dracula
Kehittäjä Konami,

toissijaiset:
Julkaisija Konami
Lajityyppi tasohyppely, toimintaseikkailu, metroidvania
Alusta NES, SNES, PC Engine, Game Boy Advance, Nintendo DS, PlayStation, PlayStation 2, PlayStation 3, Xbox 360, Wii ym.
Ensijulkaisu Castlevania (1986)
Viimeisin julkaisu Haunted Castle Revisited (2024)
Aiheesta muualla
Kotisivut
MobyGames
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
Castlevania-pelit julkaisujärjestyksessä
Perustuu japanilaiseen julkaisujärjestykseen
1986Castlevania
Vampire Killer
1987Castlevania II: Simon’s Quest
1988Haunted Castle
1989Castlevania: The Adventure
1990Castlevania III: Dracula’s Curse
1991Super Castlevania IV
Castlevania II: Belmont’s Revenge
1992
1993Kid Dracula
Castlevania: Rondo of Blood
Akumajō Dracula
1994Castlevania: The New Generation
1995Castlevania: Vampire’s Kiss
1996
1997Castlevania: Symphony of the Night
1998Castlevania Legends
1999Castlevania (64)
Castlevania: Legacy of Darkness
2000
2001Castlevania: Circle of the Moon
Castlevania Chronicles
2002Castlevania: Harmony of Dissonance
2003Castlevania: Aria of Sorrow
Castlevania: Lament of Innocence
2004
2005Castlevania: Dawn of Sorrow
Castlevania: Curse of Darkness
2006Castlevania: Portrait of Ruin
2007Castlevania: The Dracula X Chronicles
Castlevania: Order of Shadows
2008Castlevania: Order of Ecclesia
Castlevania: The Arcade
2009Castlevania Judgment
Castlevania Adventure ReBirth
2010Castlevania: Harmony of Despair
Castlevania: Lords of Shadow
Castlevania Puzzle: Encore of the Night
2011
2012
2013Castlevania: Lords of Shadow - Mirror of Fate
2014Castlevania: Lords of Shadow 2
2015
2016
2017
2018
2019Castlevania: Grimoire of Souls
2020
2021
2022
2023
2024Haunted Castle Revisited
2025
2026Castlevania: Belmont’s Curse

Castlevania (jap. 悪魔城ドラキュラ, Akumajō Dracula) on japanilaisen Konami-yhtiön pelisarja. Sarjan peleistä suurin osa suurin osa on kaksiulotteisia toimintaseikkailuja, joissa on tasohyppelyelementtejä. Sarjan sisältö keskittyy pääosin taisteluun vampyyreja, epäkuolleita, ihmissusia ja muita pahuuden voimia vastaan. Viholliset usein perustuvat tunnettuihin klassisiin kauhuelokuvien tai -kirjojen hahmoihin.[1] Vaikka sarja on tyyliltään varsin suoraviivainen ja toimintapainotteinen, siinä on vuosien varrella esiintynyt myös roolipeliominaisuuksia. Tästä menestynein esimerkki lienee vuonna 1997 julkaistu Symphony of the Night.[2][3]

Pelisarja aloitti virallisesti vuonna 1986, jolloin 8-bittiselle Famicom Disk System -laitteelle julkaistiin peli Akumajō Dracula (jap. 悪魔城ドラキュラ, Akumajō Dorakyura, ”Paholaislinna Dracula”).[4] Japanissa suurin osa sarjan peleistä on julkaistu Akumajō Dracula -nimen alla, mutta nimi ei ole pysynyt vakiona koko sarjan ajan. Joissakin Japanin julkaisuissa on käytetty myös nimiä Vampire Killer ja Castlevania.[5][6]

Sarjan tarina ja hahmot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Castlevania
-pelisarjan aikajana

1094 – Lament of Innocence
1450 – Legends *
1476 – Dracula’s Curse
1479 – Curse of Darkness
1499 – Belmont’s Curse
1576 – The Adventure (ReBirth)
1591 – Belmont’s Revenge
1600-l. – Order of Shadows *
1691 – Castlevania (VK / HC * / IV / C)
1698 – Simon’s Quest
1748 – Harmony of Dissonance
1792 – Rondo of Blood (VK * / DXC)
1797 – Symphony of the Night (Puzzle)
1800-l. – Order of Ecclesia
1830 – Circle of the Moon *
1844 – Legacy of Darkness *
1852 – Castlevania (64) *
1897 – Dracula (romaani)
1917 – The New Generation
1944 – Portrait of Ruin
2035 – Aria of Sorrow
2036 – Dawn of Sorrow

* poistettu myöhemmin virallisesta aikajanasta

Lords of Shadow -aikajana

1047 – Lords of Shadow
1073 / 1101 – Mirror of Fate
1102 / 2057 – Lords of Shadow 2

Sarjan perustarina ulottuu lähes tuhannen vuoden ajanjaksolle ja koostuu taistelusta vampyyrien valtiaan, Draculan, ja Belmont-perheen välillä. Alkuperäisen idean mukaan Draculan voima vahvistuu kerran vuosisadassa sellaisiin mittasuhteisiin, että hän nousee tuonpuoleisesta valloittakseen – ja siten myös kenties tuhotakseen – maailman.[7] Tässä kohtaa kuvaan astuu tavallisesti Belmont, joka lähtee salaperäisten, suvussaan kulkevien voimiensa kera haastamaan Draculan pimeyden armeijan ja lopulta Draculan itsensä mahdin.[8]

Vaikka tarinan pääpaino on Draculan ja Belmontien vastakkainasettelussa, kaikissa pelissä Dracula ei suoranaisesti esiinny omassa persoonassaan eikä hänen tuhoamistaan tavoitteleva päähenkilö ole aina Belmont.[9]

On huomattavaa, että vuonna 2010 julkaistu Castlevania: Lords of Shadow ja sen jatko-osat toimivat niin sanottuna ”reboottina” koko pelisarjan tarinalle, eli se on aloittanut täysin uuden tarinan, joka ei ole yhteydessä aiempiin Castlevania-peleihin.[10]

Dracula

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dracula tunnetaan monilla eri titteleillä, kuten vampyyrien kuningas ja pimeyden valtias. Dracula on usein nähty kaiken pahuuden henkilöitymänä, joissakin peleissä tosin hänessä on myös ilmentynyt inhimillisiäkin piirteitä. Hahmo perustuu löyhästi kirjailija Bram Stokerin teoksessa Dracula esiintyneeseen samannimiseen hahmoon.[11]

Draculan ja hänen voimiensa symboli on Castlevania (käytetty myös nimeä Dracula's Castle, suom. Draculan linna), monien hirviöiden asuttama Draculan linna, joka syntyy aina uudelleen samaan aikaan kuin itse Draculakin. Sarjan kaikissa peleissä esitetyt tapahtumat sijoittuvat joko kokonaan tai osaksi Draculan linnaan. Jostain syystä Dracula ei yleensä joko kykene tai tahdo poistua linnastaan, vaikka sitten paetakseen. Aluksi linna oletettiin tavalliseksi rakennukseksi, mutta Draculan tavoin se muuttaa olomuotoaan ja omaa valtavia voimia (tämän vahvisti todeksi Alucard Castlevania: Symphony of the Nightissa). Se on enemmänkin erillinen olento (joka kuitenkin toimii isäntänsä tahdon mukaan) ja siten yliluonnollinen.[12] Huomattavaa on kuitenkin, että Draculan tuhouduttua tuhoutuu myös linna, joten sen olemus lienee sidottu Draculaan (tai siihen, joka hallitsee Draculan voimat).

Peleissä on usein mainittu, että Draculan olemassaolon mahdollistaa jokaisen ihmisen sydämessä asuva pimeys, joka kutsuu Draculan ilmestymään aina uudelleen. Muun muassa pelissä Symphony of the Night Dracula mainitsee, että hän ei ole jälleen herännyt henkiin omasta tahdostaan, vaan siksi että jotkut ihmiset nimenomaan halusivat sen tapahtuvan.[13] Peleissä onkin nähty jonkin verran Draculaa fanaattisesti kannattavia ihmisiä, jotka ovat jopa olleet valmiita uhraamaan oman henkensä, jotta heidän mestarinsa voisi nousta jälleen voimiinsa.[14]

Castlevania: Lament of Innocence toimii esiosana koko pelisarjalle ja antaa myös viitteitä Draculan todellisesta alkuperästä, jota tähän asti on luultu Bram Stokerin luoman hahmon mukaiseksi.[15] Peleissä on toki esitetty yhteneväisyyksiä Stokerin kirjaan, mutta suurin osa sarjan elementeistä (esimerkiksi Belmont-klaani) tekee selkeän eron populaarikulttuurin Draculan ja pelin välille.

Oletettavasti vielä heikkossakin tilassa (eli linnassaan) Dracula on kyennyt peleissä vaikuttaviin voimannäytöksiin, kuten tuhoisiin loitsuihin ja erityisesti muodonmuutoksiin. Hän kykenee esimerkiksi muuttumaan sudeksi, vesihöyryksi ja lepakoksi.[16] Yleisesti Draculalla on ainakin kaksi muotoa: inhimillinen ja demoninen. Inhimillinen on yleensä aatelisen näköinen, ikääntynyt mies. Demoninen muoto taas on yleisesti kookas hirviö, jonka hyökkäykset ovat vahvempia kuin inhimillisen muodon.

Muodonmuutoksissaan Dracula on osoittanut myös oveluutta, kuten syntymällä uudelleen viattoman oloiseksi pikkupojaksi harhauttaakseen vastustajiaan. Vastaava tapaus löytyy Nintendo 64:lle ilmestyneissä Castlevania 64 ja Legacy of Darkness peleissä.[17]

Vuonna 1999 Draculan linna ilmestyi jälleen maailmaan, kuten monesti aiemmin. Tämä vuosi oli kuitenkin lopulta se, milloin Dracula tuhottiin vuosisatojen taisteluiden jälkeen lopullisesti. Tämä tapahtui siten, että Draculan linna suljettiin auringonpimennyksen sisälle. Näin Dracula eristettiin hänen voimistaan, mikä mahdollisti hänen lopullisen tuhonsa. Draculan tuhoamisesta oli vastuussa viimeisin tunnettu Belmont, Julius Belmont.[18]

Belmont-klaani

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belmontit ovat vampyyrinmetsästäjien klaani, joka toimii Draculan päävihollisena lähes koko pelisarjan ajan. Lukuisat eri Belmontit ovat surmanneet Draculan vuosisatojen aikana. Ensimmäinen pelaajille esitetty Belmont-klaaniin kuuluva protagonisti on Simon Belmont vuonna 1986 NES:ille julkaistussa Castlevaniassa.[19]

Belmontien päätaisteluase on tavanomaisesta yliluonnollisten voimien vastaisesta arsenaalista jokseenkin poikkeava: ruoska. Kyseinen ruoska on ladattu vampyyrien vastaisella voimalla, ja se tunnetaankin englanniksi nimellä ”Vampire Killer” (Vampyyrintappaja). Ruoska toimii samalla aseena kaikkia pimeyden voimia vastaan. PlayStation 2 -konsolille julkaistu Lament of Innocence (Euroopassa ja Japanissa vain Castlevania) tarjosi selityksen ruoskalle ja sen voimien alkuperälle.[15] Myöhemmät pelit ovat myös selventäneet, että vain Belmontin suvun täydet jäsenet voivat käyttää ruoskaa sen täysissä voimissa ilman ongelmia. Kaikille muille ruoskan käyttäminen on vaarallista, sillä ruoska alkaa imeä elinvoimaa sen käyttäjästä kohtalokkain seurauksin.[20]

Morris-suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morrisin perhe on toinen vampyyrinmetsästäjien suku, jotka ovat epäsuorasti sukua Belmonteille.[21]

Tuntemattomasta syystä Belmont-klaani ei pystynyt käyttämään legendaarista Vampire Killer -ruoskaa enää 1800-luvun aikoihin. Oli tehty ennustus, että Draculan linna tulisi ilmestymään vuonna 1999, ja ennen sitä Belmontit eivät saa käyttää ruoskaa.[22] Tästä syystä Belmontit luovuttivat ruoskan Morrisin suvulle. Kaiken kaikkiaan kolme eri Morrisin perheen sukupolvea taistelivat voitokkaasti Draculaa vastaan: Quincy, John ja Jonathan.[21][23] Kuitenkin ruoskan käyttö on vaarallista Morriseille, koska he eivät ole suoraa sukua Belmonteille ja siksi ruoska imee isäntänsä elinvoimaa, jos sitä käytetään liian pitkään. Tämä koitui lopulta John Morrisin kuolemaksi.[20]

Morris-klaani on tarkoitettu luomaan yhteys Bram Stokerin Dracula-romaaniin, sillä pelin Castlevania: The New Generation päähahmona nähdään hahmo nimeltä John Morris, joka tarinan mukaan on Bram Stokerin Draculassa esiintyneen hahmon Quincy Morrisin poika.[21] Morris-suvun esiintyminen sarjassa jatkui vielä pelissä Castlevania: Portrait of Ruin, jonka päähahmona taas on John Morrisin poika Jonathan.[23][24]

Muita päähahmoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alucard on Draculan poika.[9] Alucardin äiti on ihminen, joten hän on puolivampyyri. Alucardin äiti Lisa poltettiin roviolla, koska häntä syytettiin noidaksi. Tämä on yksi syistä miksi Dracula vihaa ihmisiä niin suuresti.[25] Alucard teki ensiesiintymisensä pelissä Castlevania III: Dracula’s Curse, jossa hän taisteli Draculaa vastaan Trevor Belmontin rinnalla.[26] Pelin jälkeen hän vaipui uneen 300 vuodeksi, ja palasi päähahmon roolissa pelissä Castlevania: Symphony of the Night.[9] Tämän jälkeen Alucard esiintyi myös peleissä Aria of Sorrow ja Dawn of Sorrow, joissa hän esiintyy valeasussa aliaksella Genya Arikado.[27]
  • Soma Cruz on päähahmo peleissä Aria of Sorrow ja Dawn of Sorrow.[28] Soma on Draculan uudelleensyntymä, vaikka Dracula itse voitettiin lopullisesti vuonna 1999.[29][30] Soma ei ole itsenään paha, mutta on perinyt Draculalta kyvyn hirviöiden sielujen hallitsemiseen.[31]
  • Shanoa on päähahmo pelissä Castlevania: Order of Ecclesia.[32] Shanoa on nainen, joka oli jäsen järjestössä nimeltä Ecclesia. Kun Belmont-suku katosi 1800-luvun alussa, monia organisaatioita perustettiin vastustamaan Draculaa. Yksi näistä oli Ecclesia, joka oli keksinyt glyphit; taikamerkit, jotka sisältävät monenlaisia voimia.[33] Dracula ilmestyi jälleen näihin aikoihin, ja Shanoan ansiosta hänet tuhottiin tänäkin kertana.
  • Nathan Graves on päähahmo pelissä Castlevania: Circle of the Moon, joka julkaistiin vuonna 2001 Game Boy Advancelle. Nathan on vampyyrintappaja Morris Baldwinin oppipoika ja tämän pojan Hughin ystävä. Vuonna 1830 he lähtevät yhdessä kohti Draculan palvelijan Camillan linnaa, jossa linnan emäntä on herättänyt Draculan henkiin. Vampyyrintappaja-ruoskan ja maagisten tarot-korttien avulla Nathan selvittää tiensä kukistaakseen sekä Camillan että Draculan. Circle of the Moonin tapahtumat poistettiin myöhemmin virallisen kaanonin (eli virallisen jatkumon) ulkopuolelle vuonna 2002 Koji Igarashin toimesta,[34] johuten hänen tyytymättömyydestä peliin.[35] Täten kronologiassa 1800-luvulle sijoittuvat pelin tapahtumat on korvattu Order of Ecclesian tapahtumilla.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castlevania-sarja alkoi alun perin Konamin sisäisenä projektina Hitoshi Akamatsun johdolla.[36] Varhaiset pelit olivat enimmäkseen lineaarisia, lukuun ottamatta Castlevania II: Simon’s Questia.[37] Pelisarja koki kuitenkin merkittävän muutoksen Castlevania: Symphony of the Nightin myötä, jossa Simon’s Questin kaltaisesti oli epälineaarinen kartan rakenne ja roolipelielementtejä.[38] Myöhemmin Symphony of the Nightissä esiintyneet elementit myöhemmin määrittivät sarjan seuraavien osien perusrakenteen.[39] Peliä pidetään vastuussa Super Metroidin kanssa genren metroidvania (portmanteau pelisarjojen Metroid ja Castlevania nimistä) synnystä.[40][41]

Pelisarjaa on Konamin lisäksi työstänyt useat ulkopuoliset studiot. Näihin kuuluvat Anniversary, Advance ja Dominus Collection -kokoelmia sekä Castlevania Adventure Rebirth ja Haunted Castle Revisited -pelejä työstänyt M2[42][43], Lords of Shadow -sarjan MercurySteam[44][45] (ensimmäisessä osassa apuna myös Kojima Productions[46]) sekä Castlevania: Belmont’s Cursen kehittäjät Evil Empire ja Motion Twin.[47][48]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castlevania-sarjan musiikki on ollut sarjan elinkaaren aikana varsin suosittuja, ja pelisarjalla on ollut useita säveltäjiä. Pelien kappaleista on tuotettu runsas määrä remix-versioita sekä Konamin että fanien toimesta.[49][50]

Castlevania-sarjan, kuten myös monien muiden Konamin tuottamien pelien, musiikkien tekijäksi merkitään usein Konami Kukeiha Club, joka on yhteisnimitys Konamilla työskenteleville säveltäjille.[51] Ensimmäisen Castlevania-pelin säveltäjinä toimivat Kinuyo Yamashita ja Satoe Terashima.[52][53] Sarjan kenties tunnetuin säveltäjä on myöhemmissä julkaisuissa työskennellyt Michiru Yamane, joka muistetaan erityisesti hyvin vastaanotetun Castlevania: Symphony of the Nightin säveltäjänä.[54]

Pelisarjan tunnetuimpia kappaleita edustavat muiden ohessa Vampire Killer, Bloody Tears, Beginning ja Theme of Simon Belmont.[55][56] Nämä kyseiset kappaleet tekivät kukin oman ensiesiintymisensä sarjan ensimmäisen neljän numeroidun pelin aikana soiden pelien ensimmäisissä kentissä.[57] Kaikki edellä mainitut, kuten myös iso määrä muita kappaleita, on tehnyt esiintymisiä useissa myöhemmin julkaistuissa Castlevania-peleissä uudelleensovitettuina versioina.[58] Muun muassa Castlevania Judgement -pelin ääniraita koostuu suurilta osin vanhojen pelien musiikeista uudelleen soitettuina.[59][60]

Sensuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castlevania on mahdollisesti kärsinyt näkyvimmin Nintendo of American 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun sensuuripolitiikasta, jonka mukaan päätettiin minkälaisia pelejä muun muassa Nintendo Entertainment Systemille ja Super Nintendo Entertainment Systemille saatiin julkaista.[61][62] Castlevanian kohdalla esimerkiksi uskonnollisia symboleja poistettiin ja joidenkin pelien zombien värejä vaihdettiin, jotta ne näyttäisivät vähemmän ihmisiltä.[63][64][65] Eniten sensuuria kohdattiin kuitenkin Euroopassa, jossa esimerkiksi Castlevania: The New Generationin nimi jouduttiin vaihtamaan Yhdysvaltalaisesta nimestä Castlevania: Bloodlines, koska se sisälsi sanan blood (veri).[66] Myös alkuruudun punainen veri vaihdettiin siniseksi nesteeksi.[65]

Muu media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelisarjasta on tehty muun muassa Castlevania III: Dracula’s Curseen perustuva Castlevania-televisiosarja.[67][68]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Luiz, H. C.: Looking Back at the Horror Movies and Their Monsters That Inspired “Castlevania” Bloody Disgusting. 1.9.2021. Viitattu 14.5.2026.
  2. ↑ ‘Fear Has an Address’ – The 1997 release of Castlevania: Symphony of the Night GemuBaka. 1.10.2021. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  3. ↑ ‘Best of all time’ PlayStation game is 'now worth £675' – or £1,600 if you have special mark on disc case from the '90s The Sun. 28.4.2025. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  4. ↑ History Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  5. ↑ History Castlevania ポータルサイト. Viitattu 13.5.2026. (japaniksi)
  6. ↑ Castlevania: Belmont's Curse 公式サイト konami.com. Viitattu 13.5.2026. (japaniksi)
  7. ↑ ”Every one hundred years the forces of good mysteriously start to weaken. Thus, the power of Dracula starts to revive itself. His power Grows stronger and stronger every one hundred years. (Super Castlevania IV)” (englanniksi)
  8. ↑ ”Dracula has revived many times, however, his sinister actions have been connsistently thwarted by the Belmont family. (Super Castlevania IV)” (englanniksi)
  9. 1 2 3 Castlevania: Symphony of the Night Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Pearson, Dan: Enric Alvarez: Mercury Rising 26.7.2012. gamesIndustry.biz. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  11. ↑ Crofts, Matthew: Castlevania: how the video game was inspired by classic Dracula horror films The Conversation. 31.10.2023. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  12. ↑ Alucard: ”This castle is a creature of Chaos. It may take many incarnations. (Castlevania: Symphony of the Night)” (englanniksi)
  13. ↑ Dracula: ”It was not by my hand that I am once again given flesh. I was called here by humans, who wish to pay me tribute. (Castlevania: Symphony of the Night)” (englanniksi)
  14. ↑ Barlowe: ”...I will give my life to undo the seal, Master. Return to us, Lord Dracula! (Castlevania: Order of Ecclesia)” (englanniksi)
  15. 1 2 Koji Igarashi Castlevania Interview groups.google.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Castlevania: The Dracula X Chronicles - Sony PSP - Manual | sivu 3 gamesdatabase.org. (englanniksi)
  17. ↑ Malus: ”…you have destroyed my servant. I did not expect such power. Enough! Now you face the dark lord himself.” Reinhardt/Carrie: ”What? Not Dracula?! You…the dark lord? Oh no! (Castlevania (1999))” (englanniksi)
  18. ↑ ”[--] [Julius Belmont] was the one that killed Dracula and sealed his castle in the eclipse back in 1999. [--] (Castlevania: Aria of Sorrow)” (englanniksi)
  19. ↑ ”AND THE HERO SIMON BELMONDO [BELMONT] (Castlevania (1986))” (englanniksi)
  20. 1 2 Eric Lecarde: ”For one who is not of the Belmont family, to use the true power of the Vampire Killer, they must give up a part of their own life. That's why my family acts as the power's key. So that it can only be used when truly necessary. John used the whip too much... (Castlevania: Portrait of Ruin)” (englanniksi)
  21. 1 2 3 Castlevania: The New Generation Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  22. ↑ Wind: ”Because the Belmonts cannot touch the whip now. It is predicted that Dracula will be revived in the year 1999. I've heard the Belmonts must not touch the Vampire Killer until then. (Castlevania: Portrait of Ruin)” (englanniksi)
  23. 1 2 Castlevania: Portrait of Ruin Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  24. ↑ Belmonts and Friends vgmuseum.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  25. ↑ Supporting Cast vgmuseum.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  26. ↑ Castlevania III: Dracula’s Curse Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  27. ↑ Julius Belmont: ”Arikado? Or should it be Alucard? (Castlevania: Dawn of Sorrow)” (englanniksi)
  28. ↑ Castlevania Portal Site | Castlevania: Dawn of Sorrow Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  29. ↑ ”Dracula [was] sealed his castle in the eclipse back in 1999. (Castlevania: Aria of Sorrow)” (englanniksi)
  30. ↑ Soma: ”Finally... I clearly understand... everything. I am... Dracula. [--] (Castlevania: Aria of Sorrow)” (englanniksi)
  31. ↑ Arikado: ”Your soul and Dracula's magical powers are one and the same. [--] (Castlevania: Aria of Sorrow)” (englanniksi)
  32. ↑ Castlevania Dominus Collection Official Website konami.com. Viitattu 13.5.2026. (japaniksi)
  33. ↑ Castlevania Portal Site | Castlevania: Order of Ecclesia Castlevania Portal Site. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  34. ↑ CASTLEVANIA Konami. Viitattu 23.9.2019. (japaniksi)
  35. ↑ Minkley, Johnny: Konami's vampire Harmony Computer and Video Games. Viitattu 23.9.2019. (englanniksi)
  36. ↑ The Castle that Hitoshi Built Doublejump. 24.2.2021. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  37. ↑ Console History: Castlevania II: Simon’s Quest – Waltorious Writes About Games Waltorious. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  38. ↑ Castlevania: Symphony of the Night turns 20 today Eurogamer.net. 20.3.2017. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  39. ↑ Tieryas, Peter: The Castlevania Game That Changed Everything Kotaku. 15.1.2018. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  40. ↑ Exploring Metroidvania: The History Of A Word 20.12.2025. A Critical Hit!. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  41. ↑ Pendleton, Ethan: Review #17 — Castlevania: Symphony of the Night The Golden Cartridge. 23.10.2024. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  42. ↑ Fahey, Mike: Castlevania: The Adventure ReBirth Micro-Review: Something M2 Whipped Up Kotaku. 18.1.2010. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  43. ↑ Petit, Carolyn: That New Castlevania DS Collection Includes A Terrific Bonus Game Kotaku. 4.9.2024. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  44. ↑ MercurySteam Developer Speaks About Castlevania: Lords of Shadow 2’s Troubled Developement WGB. 1.3.2014. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  45. ↑ MercurySteam announces 'difficult and painful' job cuts as its God of War-inspired hack 'n' slash arrives on Steam Yahoo Tech. 16.5.2026. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  46. ↑ Hinkle, David: Kojima Productions in 'support role' for Castlevania: Lords of Shadow Engadget. 1.7.2009. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  47. ↑ Harte, Charles: Castlevania: Belmont's Curse, Made By Konami And The Dead Cells Devs, Launches In 2026 Game Informer. Viitattu 21.5.2026. (englanniksi)
  48. ↑ Konami and Dead Cells Dev Working on Castlevania: Belmont's Curse 13.2.2026. TechPowerUp. Viitattu 21.5.2026.
  49. ↑ Castlevania VGMdb. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  50. ↑ VGJUNK: 10 GREAT CASTLEVANIA REMIXES / COVERS 31.1.2011. VGJUNK. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  51. ↑ Konami Kukeiha Club Discogs. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  52. ↑ Wilkes, Brenna: Matron Maestras - Satoe Terashima (Spotlight) Original Sound Version. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  53. ↑ Greening, Chris: Game Music :: Interview with Kinuyo Yamashita Square Enix Music Online. 2010. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  54. ↑ Sorcinelli, Gino: Michiru Yamane and the 'Castlevania' Soundtracks Micro-Chop. 23.2.2021. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  55. ↑ Vorel, Jim: 10 of the Best All-Time, Vampire-Slaying Castlevania Tracks AV Club. 8.10.2024. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  56. ↑ Castlevania Sound Team Spotify. Viitattu 13.5.2026.
  57. ↑ Belmonts vs Dracula 22.4.2018. DJ the S. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  58. ↑ Castlevania: Rondo of Blood – 1993 Developer Interview 16.12.2021. shmuplations.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  59. ↑ Napolitano, Jayson: Castlevania Judgment: A Rockin' Soundtrack And A Humorous Game Original Sound Version. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  60. ↑ Barnes, Geoffrey: Recommended Soundtracks: Castlevania Judgment 24.1.2010. Damage Control Blog. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  61. ↑ Thomsen, Michael: GDC 09: Confronting Censorship in Videogames 26.3.2009. IGN. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  62. ↑ Nintendo's Era of Censorship Tanooki Site. 21.11.2012. Viitattu 13.5.2026.
  63. ↑ How to Handle Christianity in Video Games Game Developer. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  64. ↑ Wurm, Gerald: Castlevania III: Dracula's Curse (Comparison: International Version - Japanese Vesion) movie-censorship.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  65. 1 2 Wurm, Gerald: Castlevania: The New Generation (aka Bloodlines) (Comparison: European Version - US Version) movie-censorship.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  66. ↑ Castlevania: Bloodlines - General Information vgmuseum.com. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  67. ↑ Dornbush, Jonathon: Netflix Announces Castlevania Animated Series 8.2.2017. IGN Nordic. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
  68. ↑ Castlevania (TV Series 2017–2021) IMDb. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Castlevania-pelisarja
Konsoli- ja kolikkopelit
Käsikonsoli- ja mobiilipelit
Spin-off-pelitKid Dracula
Kokoelmat
Hahmoja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Castlevania_(pelisarja)&oldid=24018317#Dracula”