Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde
Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde (engl. Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde) on Robert Louis Stevensonin kirjoittama pienoisromaani, joka julkaistiin englanniksi vuonna 1886 ja suomeksi 1897. Se on ilmestynyt suomeksi myös nimellä Salaperäinen ovi (1911). Kirjan pohjalta on tehty useita teatteri- ja elokuvasovituksia. Tarinaa on luonnehdittu klassiseksi kauhukertomukseksi hyvän ja pahan kamppailusta ihmismielessä.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarinan kertoja on lontoolainen asianajaja Gabriel John Utterson. Hän kuulee tarinan alussa erään Edward Hyden tekemästä lapseen kohdistuneesta hyökkäyksestä Lontoon kadulla. Hyde oli selvinnyt tilanteesta maksamalla korvaukset Uttersonin asiakkaan, tohtori Henry Jekyllin tililtä, joten Utterson epäilee Jekyllin joutuneen Hyden kiristyksen uhriksi. Utterson havaitsee, että Jekyll on luvannut testamentissaan kaiken omaisuutensa Hydelle, jota Jekyllin palvelijoiden on lisäksi neuvottu tottelemaan.[1]
Vuotta myöhemmin Hyde tappaa erään Uttersonin asiakkaan, mutta häntä ei saada kiinni. Kun etsijät tulevat Jekyllin asuntoon etsimään Hydeä, Hyden ja tohtori Jekyllin käsialojen havaitaan olevan samankaltaisia.[1]
Seuraavina kuukausina tohtori Jekyll vaikuttaa aluksi hyväntuuliselta, mutta lopettaa sitten vieraiden vastaanottamisen. Myöhemmin Hyden ruumis löydetään Jekyllin laboratoriosta. Tohtori Jekyllin jättämistä kirjeistä selviää, että Jekyll oli kehittänyt seerumin, jolla hän pystyi erottamaan persoonansa hyvän ja pahan puolen toisistaan. Aluksi hän kykeni hallitsemaan muutostaan pahaksi Hydeksi, mutta ajan mittaan muutos alkoi tapahtua hallitsemattomasti. Hän piti tauon seerumin käytössä, mutta kokeiltuaan sitä uudelleen, esiin tullut Hyde teki murhan. Kun Jekyll ei enää seerumin tehon huvettua onnistunut estämään Hydeä nousemasta esiin, hän kirjoitti viimeisenä tekonaan tunnustuksen.[1]
Teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarinan tärkeä teema on hyvä ja paha, jotka taipumukset kirjailijan mukaan eivät esiinny yksilössä yhteismitallisesti. Hyvyyttä tarinassa edustaa herrasmiesmäinen tohtori Jekyll ja pahuutta vastenmielinen ja rikollisesti käyttäytyvä herra Hyde. Tarina on usein tulkittu viktoriaanisen ajan ihmisen kahtiajakautuneisuuden kuvaukseksi. Siinä on myös nähty kuvaus dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä tai jostain muusta mielenterveyshäiriöstä.[1]
Sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarinan ensimmäinen teatterisovitus julkaistiin jo vuonna 1887, ja 1900-luvulta alkaen siitä on tehty myös useita elokuvasovituksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stevenson, Robert Louis: Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde : kummallinen tapaus. (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde, 1886.). Brooklyn, (N.Y.): Suomalais-amerikkalainen kustannusyhtiö, 1897.
- Stevenson, Robert Louis: Salaperäinen ovi. (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde, 1886.). Helsinki: Otava, 1911.
- Stevenson, Robert Louis: Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde. (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde, 1886.) Suomentanut Ruth Wathén. Helsinki: Lehtipaino, 1945.
- Stevenson, Robert Louis: Tohtori Jekyll ja herra Hyde. (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde, 1886.) Suomentanut Erkki Haglund (suomennos julkaistu 1960), Keskiyön kirjasto. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21604-9.
- Stevenson, Robert Louis: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia. (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde, 1886.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-46-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salaperäinen ovi Gutenbergissä
- Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde Gutenberg-projektissa (englanniksi)
- Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde LibriVoxin ilmaisena äänikirjana (englanniksi)