Douglas Robinson (tutkija)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Douglas Robinson (s. 30. syyskuuta 1954) on yhdysvaltalainen akateeminen tutkija, kääntäjä ja kirjailija, joka parhaiten tunnetaan käännöstieteilijänä,[1] mutta joka on julkaissut tutkielmia inhimillisen viestinnän ja sosiaalisen interaktion erinäisistä aspekteista (amerikkalainen kirjallisuus, kirjallisuusteoria, kieliteoria, sukupuoliteoria, kirjoitusteoria, retoriikka). Hän on kirjoittanut Ilkka Rekiaron kanssa Suomi/englanti/suomi-sanakirjan ja englannintanut suomesta romaaneja, näytelmiä ja akateemisia monografioita,[2] ja kirjoitti oman Saarikoski-romaaninsa englanniksi mutta julkaisi sen Suomessa Kimmo Liljan suomentamana.[3]

Robinson on Shenzhenin kiinalaisen yliopiston kääntämisen ja tulkkaamisen professori ja Hong Kong Baptist Universityn kääntämisen emeritus-professori.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Douglas Jack Robinson syntyi Indianan osavaltiossa mutta asui 13-vuotiaaksi asti Los Angelesin La Habra Heights -alueella; kesällä 1968 hänen perheensä muutti Washingtonin osavaltioon, missä hän kirjoitti vuonna 1971 ylioppilaaksi. Hän tuli YFU:n vaihto-oppilaana Suomeen, missä hän asui ensin kesän Kiikassa, sitten 11 kuukautta Kajaanissa. Kahden USA:ssa vietetyn opiskeluvuoden jälkeen hän palasi vuonna 1974 Suomeen, tällä kertaa Jyväskylän yliopistoon, missä hän suoritti vuonna 1975 englantilaisesta filologiasta, vertailevasta kirjallisuudesta ja Suomen ja vertailevasta etnologiasta HK:n, vuonna 1977 FK:n ja 1980 FL:n. Vuosina 1975–1981 hän työskenteli Jyväskylän yliopiston englannin kielen ap. lehtorina. Väiteltyään vuonna 1983 University of Washingtonissa tohtoriksi, hän palasi Suomeen Tampereen yliopistoon, jossa hän oli ensin 1983–1987 Amerikan kielen ja kirjallisuuden vt. apulaisprofessorina, sitten, saatuaan 1987 ensimmäisenä ulkomaalaisena vakinaisen nimityksen apulaisprofessuuriin, vuonna 1987–1989 suomi-englanti kääntämisen teorian ja käytännön vt. apulaisprofessuurina.[4]

Vuonna 1989 hän palasi kotimaahansa Mississipin yliopiston englannin laitoksen apulaisprofessoriksi, missä virassa (vuonna 1999 professoriksi) hän toimi vuoteen 2010 asti. Sinä aikana hän hoiti myös vierailevia virkoja: keväällä 1999 Iowan yliopistossa (MFA:n vt. vetäjänä, talvella 1999–2000 Vicin yliopistossa käännöstieteen Fulbrighterina ja 2005–2006 Voronetšin valtiollisessa yliopistossa käännöstieteen Fulbrighterina).

Vuonna 2010 hänet nimitettiin Lingnanin yliopiston englannin laitoksen johtajaksi ja samalla Tong Tin Sun -oppituoliin, ja vuonna 2012 Hongkongin Baptistisen yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaaniksi.[5] Vuonna 2015–2020 Robinson toimi HKBU:ssa englannin oppituolin haltijana; vuonna 2020 hän siirtyi HKBU:ssa kääntämisen emeritus-professoriksi ja CUHK Shenzhenin kääntämisen ja tulkkaamisen professoriksi.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robinson tutkii inhimillistä viestintää eri aloilla: käännöstieteessä, kirjallisuusteoriassa, kieliteoriassa, sukupuoliteoriassa, kirjoitusteoriassa, retoriikassa ja mielenfilosofiassa.[6] Hän on julkaissut suomesta englanninnoksia, suomennetun suomentajasta kertovan romaanin (Pentinpeijaiset) ja useita oppikirjoja, alkaen Suomessa 1970-luvun lopulla,[7] myöhemmin kääntämisen, lingvistisen pragmatiikan ja ainekirjoittamisen opiskelijoille.[8] V. 1989 hän yhdessä Ilkka Rekiaron kanssa kirjoitti Suomi-englanti-suomi -sanakirjan, 25 000 hakusanaa kumpaankin suuntaan.[9]

Ajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robinsonin tutkimustyön kaksi punaista lankaa aina The Translator’s Turnista (1991) lähtien ovat somaattisuus and performatiivisuus — toisin sanoen inhimillisen viestinnän ja muun interaktion sosiaalinen karkeasäätö sekä "sisäisesti tunnettuna" (somatiikka) että "ulkoisesti näytettynä" (performatiivisuus).[10] Uusissa töissään hän on alkanut teoretisoida "ikoosia" somaattisen vakuuttelu-/uskottavuuttelu-prosessin[11] kautta tapahtuvana kollektiivisten mielipiteiden todentumisena ja "ekoosia" yhteisön hyväksitulemisena tai hyvän yhteisölliseksitulemisena.

Kolmas kiintopiste on hänen ajattelussaan uskonnon vaikutus sosiokulttuuriseen historiaan ja ylipäänsä länsimaiseen sosiaaliseen interaktioon, alkaen hänen v. 1983 väitöskirjastaan, joka käsitteli apokalyptiikkaa Yhdysvaltain kirjallisuudessa,[12] myöhemmin kristinuskon historia[13], henkiolentojen kanavointi[14] sekä muinaiskreikkalaiset ja -roomalaiset mysteeriuskonnot.[15] Viime aikoina hän on tutkinut retoriikan syväekologiaa kiinalaisessa kungfutselaisuudessa, etenkin Mengzissä.[16]

Valitut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Google Scholarin sitaatit

Monografiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John Barth’s Giles Goat-Boy: A Study. Jyväskylän yliopisto, 1980.
  • American Apocalypses: The Image of the End of the World in American Literature. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 1985.
  • The Translator’s Turn. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 1991.
  • Ring Lardner and the Other. New York: Oxford University Press, 1992.
  • No Less a Man: Masculist Art in a Feminist Age. Bowling Green, OH: Bowling Green State University Popular Press, 1994.
  • Translation and Taboo. DeKalb: Northern Illinois University Press, 1996.
  • Translation and Empire: Postcolonial Approaches Explained. Sarjassa Translation Theories Explored (Arkistoitu – Internet Archive). Manchester: St. Jerome Publishing, 1997.
  • What Is Translation? Centrifugal Theories, Critical Interventions. Kent, OH: Kent State University Press, 1997.
  • Who Translates? Translator Subjectivities Beyond Reason. Albany: SUNY Press, 2001.
  • Performative Linguistics: Speaking and Translating as Doing Things With Words. London: Routledge, 2003.
  • Estrangement and the Somatics of Literature: Tolstoy, Shklovsky, Brecht. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2008.
  • Translation and the Problem of Sway. Amsterdam ja Philadelphia: John Benjamins, 2011.
  • First-Year Writing and the Somatic Exchange. New York: Hampton, 2012.
  • Feeling Extended: Sociality as Extended Body-Becoming-Mind. Cambridge, MA: MIT Press, 2013.
  • Schleiermacher's Icoses: Social Ecologies of the Different Methods of Translating. Bucharest, Romania: Zeta Books, 2013
  • Displacement and the Somatics of Postcolonial Culture. Columbus: Ohio State University Press, 2013.
  • The Dao of Translation: An East-West Dialogue. London and Singapore: Routledge, 2015.
  • The Deep Ecology of Rhetoric in Mencius and Aristotle. Albany: SUNY Press, 2016.
  • Semiotranslating Peirce. Tartu, Estonia: University of Tartu Press, 2016.
  • Exorcising Translation: Towards an Intercivilizational Turn. New York: Bloomsbury, 2017.
  • Critical Translation Studies. London and Singapore: Routledge, 2017.
  • Aleksis Kivi and/as World Literature. Leiden and Boston: Brill, 2017.
  • Translationality: Essays in the Translational-Medical Humanities. London and Singapore: Routledge, 2017.
  • Transgender, Translation, Translingual Address. New York: Bloomsbury Academic, 2019.
  • Priming Translation: Social, Affective, and Cognitive Factors. London and New York: Routledge, forthcoming 2021.

Anthologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Western Translation Theory from Herodotus to Nietzsche. Manchester, UK: St. Jerome, 1997. Revised paperback edition, 2002. Reprint, Routledge, 2015.

Esseekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Pushing-Hands of Translation and its Theory: In Memoriam Martha Cheung, 1953-2013. London and Singapore: Routledge, 2016.

Oppikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • With Diana Webster, Liisa Elonen, Leena Kirveskari, Seppo Tella, and Thelma Wiik. Jet Set 9. Helsinki: Otava, 1982.
  • With Vesa Häggblom: The Light Fantastic. Helsinki: Otava, 1983.
  • Becoming a Translator: An Accelerated Course. London and New York: Routledge, 1997. Second ed., 2003. Third ed., 2012. Fourth ed., 2020.
  • Introducing Performative Pragmatics. London and New York: Routledge, 2006.
  • With Svetlana Ilinskaya: Writing as Drama. Custom-published by McGraw–Hill Learning Solutions for the University of Mississippi, 2007–2010.
  • Lifewriting as Drama. An e-textbook adapted from Writing as Drama for the iPad, 2011.

Valitut käännökset suomesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentinpeijaiset. Suomentanut Kimmo Lilja Robinsonin englanninkielisestä alkutekstistä (“Saarikoski’s Spirits”). Helsinki: Avain, 2007.

Sanakirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Rekiaro, Douglas Robinson: Suomi/englanti/suomi-sanakirja. Jyväskylä: Gummerus, 1989–.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ks. Lin Zhu, The Translator-Centered Multidisciplinary Construction: Douglas Robinson's Translation Theories Explored (Bern: Peter Lang, 2012), 13, 28.
  2. ↑ Ks. esim. New York Times Book Reviewssa ilmestynyt kirja-arvostelu hänen Elina Hirvosen romaanin Että hän muistaisi saman tekemästään englanninnoksesta.
  3. ↑ Kirja-arvosteluja: Helsingin Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive), Ylioppilaslehti.
  4. ↑ Zhu (2012: 28).
  5. ↑ HKBU Appoints New Dean of Arts.
  6. ↑ Ks. Zhu (2012: 29–31).
  7. ↑ Ensimmäisen yhdessä Diana Websterin, Liisa Elosen, Leena Kirveskarin, Seppo Tellan ja Thelma Wiikin kanssa (Jet Set 9. Helsinki: Otava, 1982), toisen Vesa Häggblomin kanssa (The Light Fantastic. Helsinki: Otava, 1983).
  8. ↑ Kääntämisen opiskelijoilla: Becoming a Translator: An Accelerated Course (London and New York: Routledge, laitoksia 1997, 2003, 2012); lingvistisen pragmatiikan opiskelijoilla: Introducing Performative Pragmatics (London and New York: Routledge, 2006); ainekirjoittamisen opiskelijoille: Writing as Drama, yhdessä Svetlana Ilinskajan kanssa (McGraw–Hill Learning Solutions, 2007–2010).
  9. ↑ (Jyväskylä: Gummerus).
  10. ↑ See Zhu (2012: luvut 4–5), and "An Interview with Professor Douglas Robinson (Arkistoitu – Internet Archive)," Chinese Translators Journal 2 (2009): 39–44.
  11. ↑ Ikoosi-käsitteen pohjana on Aristoteleen eikos "uskottava" tai ta eikota "uskottavuudet" sekä käsitys, että kun on vaihtoehtoina joko uskottava tarina joka ei ole totta ja tositarina joka on epäuskottava, kallistumme mieluummin edelliseen, koska uskottavuus on yhteisön totuus-tuote.
  12. ↑ Ks. American Apocalypses (Baltimore and London: Johns Hopkins University Press, 1985)
  13. ↑ Ks. The Translator's Turn (Baltimore: Johns Hopkins University Press, 1991), 2. luku, ja Translation and Taboo (DeKalb: Northern Illinois University Press, 1996), 2. luku.
  14. ↑ Ks. Who Translates? (Albany: SUNY Press, 2001).
  15. ↑ Translation and Taboo, 1. luku. Robinsonin julkaisuja luetteloidaan mm.: Google Scholar, Amazon.comin "Douglas Robinsonin sivu".
  16. ↑ Ks. Zhu (2012).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Douglas_Robinson_(tutkija)&oldid=21377520”