Douglas A-3 Skywarrior

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Douglas A-3 Skywarrior
A-3D USS Franklin D. Rooseveltin kannella.
A-3D USS Franklin D. Rooseveltin kannella.
Tyyppi pommikone, sekä tiedustelu ja ilmatankkaus
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Valmistaja Douglas Aircraft Company
Suunnittelija Ed Heinemann
Ensilento 28. lokakuuta 1952
Esitelty 1956
Poistettu käytöstä 1991
Valmistusvuodet 1956–1961
Museoitu Douglas A-3B.

Douglas A-3 Skywarrior oli Yhdysvaltain laivaston käyttämä monitoiminen ja strategisesti käytettävä, ydinpommituksiin kykenevä pommikone. Vuonna 1952 ensilentonsa lentänyt Skywarrior otettiin palveluskäyttöön vuonna 1956. Prototyypissä olleet Westinghousen valmistamat suihkumoottorit eivät kuitenkaan soveltuneet, ja ne vaihdettiin Pratt & Whitneyn J-57:ään. [1]Tuotanto ajoittui vuosiin 1956–1961. Palveluksesta konetyyppi poistettiin kokonaan vasta vuonna 1991. Skywarrior tunnettiin liikanimillä "Whale", sekä "Heavy" - että "All three dead" - väännöksenä "A3D:sta". Koneessa oli kolmihenkinen miehistö. Konetta käytettiin ainakin toistakymmentä vuotta myös Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksessa, edelleenkehiteltynä versiona ja tyyppinimellä B-66 Destroyer. Ilmavoimien tiedusteluversio tunnettiin RB-66:na.

Kehitysversioiden tärkeimmät erot olivat suihkumoottorin ja hätäpoistumiseen liittyneiden järjestelyiden suhteen. B-66 oli varusteltu heittoistuimilla. Pommien pudottamista helpottamaan, oli kone varustettu tähän tarkoitukseen soveltuvalla tutkalla.[1]

Lentokoneen rakenne oli ylätaso, kaksi suihkumoottoria siipiin ripustettuna, sivuvakaaja korkealla pyrstössä rungon yllä. Sekä peräsin että siivet olivat taittuvat, jotta konetta pystyttiin siirtämään lentokonehisseissä ja säilyttämään lentotukialuksen hangaareissa. A-3 Skywarrior oli laivaston siihen astisista sotilaslentokoneista raskain, sillä sen maksimi lentoonlähtöpaino oli jopa 37 200 kg.

Pitkä ilmatankkauspuomi keulassa ja erityinen pakoluukku lentokoneen pohjassa (hätäpoistumista varten) kuuluivat kauko-ohjatun pyrstöaseistuksen ohella koneen erikoisuuksiin. A-3 Skywarriorin suunnitteli Douglasin sotilaskoneitten pääsuunnittelija Ed Heinemann.

A3:sta tehtiin useita koneversioita eri käyttötarkoituksiin. Se palveli ilmatankkerina, säähavaintokoneena, valokuvaus- ja tiedustelutehtävissä sekä henkilöston lentokuljetuksissa (koneeseen mahtui 3 henkilöä). Niin ikään ns. ELSO-koneena tyyppi oli palvellut. Näissä malleissa laitteisto oli koneen perään asennettuna, ja se korvasi miehittämättömän taka-ampumon. Monista koneista taaksepäin ampuva tykkiaseistus poistettiin.

Koneessa oli tutkaohjattava taaksepäin ampuva tykkiaseistus, johon kuului 2 ×20 mm tykkiä. Pommikuormaa A-3 Skywarrior kykeni kuljettamaan 5 443 kg sisäpuolisissa pommisäiliössä.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A3D-1 BuAer 3 side view.jpg

Lähde: [1]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2–3
  • Matkustajat: 1, mikäli miehistöä 2
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&023.030000023,30 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&022.010000022,10 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&07.01600007,16 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&075.043000075,43 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&017875.&&&&0017 875 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Pratt & Whittney J57-P10 -suihkuturbiinia, &&&&&&&&&&&&&046.070000046,7 kN per moottori kuivana, 55,3 kN syötettäessä vettä moottoriin

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0982.&&&&00982 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0840.&&&&00840 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&03220.&&&&003 220 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&013110.&&&&0013 110 m

Aseistus

  • 5 443 kg pommeja sisäpuolisesti pommikuiluissa (myös ydinaseita)
  • 2 × 20 mm kauko-ohjattua tykkiä peräampumossa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sharpe, Michael: Attack and interceptor jets, Grange Books, Lontoo Englanti, 2002 (s. 96) ISBN 1-84013-335-X

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sharpe, 2002: s. 96

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]