Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa. Sen yleinen merkitys on itsenäinen opettaja. Sanan alkuperä on latinan sana docēre ’opettaa, luennoida’.
Termi on käytössä useissa Euroopan maissa.
Dosentti Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallinen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dosenttijärjestelmä juontuu 1700-luvulta, jolloin Turun akatemiaan perustettiin magistri docentes -järjestelmä. Vuoden 1828 statuuteissa pätevyysvaatimukseksi määriteltiin maisterin- tai kandidaatintutkinto sekä julkisesti puolustettu väitöskirja. Vuoden 1952 statuuteissa vaatimukseksi asetettiin tohtorinarvo. Vuoteen 1895 saakka vaadittiin myös erillinen dosentinväitöskirja. Tästä kumpuava vaatimus toista hyvää väitöskirjaa vastaavasta tieteellisestä tuotannosta on säilynyt nykypäivään saakka.
Vuosina 1994–2009 dosentuuri oli muodollisesti yliopiston virka. Käytännössä dosentilla ei kuitenkaan ollut virkaan liittyviä velvollisuuksia eikä pelkän nimikkeen perusteella määriteltyä palkkaa.
Vuoden 2010 alusta lähtien yliopistojen virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi yliopistojen muuttuessa virastoista säätiöiksi tai julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi. Samalla dosenttien virat lakkasivat ja dosentista tuli arvo, jonka yliopisto myöntää. Ennen 2010 nimitetyt dosentit saivat dosentin arvon hakemuksetta.[1][2]
Nykymerkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dosentti on henkilö, jolla on dosentin arvo eli dosentuuri jossakin yliopistossa. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.[3] Perinteisesti dosentiksi nimittämisen minimivaatimuksena on pidetty tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajuudeltaan ja laadultaan vähintään kahta hyvää väitöskirjaa. Opetustaidon arviointitavat vaihtelevat eri yliopistoissa.
Muodollisesti dosentin arvoon kuuluu oikeus antaa omalla alallaan opetusta yliopistossa kaikilla tasoilla, vaikka henkilö ei olisikaan yliopiston työntekijä. Erityisesti on huomattava, että joissakin yliopistoissa professorien lisäksi myös dosentit voivat toimia väitöstyön valvojina. Dosentuuri voi olla myös määräaikainen. Dosentuuri ei luo työsuhdetta yliopistoon. Dosentilla voi olla muun tehtävän myötä (esimerkiksi yliopistonlehtori) työsuhde yliopistoon. Mikäli työsuhdetta ei ole, dosentille maksetaan hänen tekemistään töistä palkkio. Eri yliopistoissa ohjeistukset dosentin nimittämisen ja tehtävien suhteen saattavat vaihdella suurestikin. Eräiden valtionhallinnon tutkimuslaitosten, esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen[4] ja Keskusrikospoliisin laboratorion[5] johtajatason tehtävien hoitajilla on professorin arvonimi, mikäli heillä on vähintään dosentin pätevyys. Dosentin pätevyys on edellytyksenä myös yliopistollisen sairaalan ylilääkärin tehtävän hoitamiseen.[6]
Maanpuolustuskorkeakoulussa, jota vuoden 2009 yliopistolaki ei koske, dosentuuri on edelleen virka, ei arvo.[7]
Dosentuuria ei voi lain mukaan peruuttaa. Asiasta nousi kuitenkin keskustelua, kun oikeussosiologian ja kriminologian dosentti Johan Bäckman tuomittiin MV-lehteä koskevassa rikoskokonaisuudessa ehdolliseen vankeuteen.[8]
Arvonimen käännös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dosentti ja tai sitä vastaava pätevöitymisprosessi tunnetaan ennen kaikkea Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa. Ruotsin docent ja saksankielisten maiden Privatdozent vastaavat suurin piirtein suomalaista dosenttia. Suomen dosenttiliitto suosittelee dosentin englanninkieliseksi käännökseksi ilmaisua Associate Professor. Liiton mukaan termi käännetään vastaavalla tavalla 19 Euroopan maassa sekä 22 muussa maassa. Aiemmin käännökseksi on suositeltu nimikettä Adjunct Professor, mikä liiton mukaan Yhdysvalloissa viittaa yliopiston maisteritasoiseen tuntiopettajaan. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Professoriliitto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta suosittelevat ilmaisua Title of Docent, mikä on kuitenkin dosenttiliiton mukaan ”kielellisesti ja asiallisesti virheellinen käännös”.[9] Lisäksi dosenttiliiton mukaan nimikkeet Title of Docent ja Adjunct Professor ”eivät ole kovin kansainvälisesti ymmärrettäviä sekä antavat väärän kuvan dosentin arvosta ja vähättelevät dosenttien osaamista”.[10][11] Alankomaissa docent tarkoittaa lukiota vastaavan oppilaitoksen opettajaa; joissakin maissa docent tarkoittaa tai on tarkoittanut apulaisprofessoria (Norja, Etelä-Afrikka); Yhdysvalloissa docent on yleensä vapaaehtoinen museoissa tai vastaavissa laitoksissa toimiva asiantuntija ja opas.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yliopistolaki (558/2009) 89§. Viitattu 5.8.2009
- ↑ Laki yliopistolain voimaanpanosta (559/2009). 10§. Viitattu 5.8.2009
- ↑ Yliopistoasetus 8 §
- ↑ Valtioneuvoston asetus Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta (1241/2007) §3. Viitattu 10.1.2010
- ↑ Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (706/2002) §30. Viitattu 10.1.2010
- ↑ Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) §28. Viitattu 10.1.2010.
- ↑ Asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta. (1124/2008) §16. Viitattu 10.1.2010
- ↑ Lehtonen, Joonas: Vankeustuomion saanut Johan Bäckman saa kantaa dosentin arvoa, koska laissa on aukko – Helsingin yliopisto ei puutu asiaan: ”Käyttö on henkilön itsensä harkittavissa” Iltalehti. 21.10.2018. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Pessi, Tanja & Hoffren, Jukka: Yliopistomaailmassa tittelit ovat tärkeitä – dosentti käännettävä oikein. Loimu, 2021, nro 5, s. 40. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Suositukset ja lausunnot Suomen dosenttiliitto. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Dosenttinimikkeelle perusteltu käännös on "Associate Professor" www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 27.9.2022.