Donaukanal
Donaukanal (”Tonavan kanava”) on Tonavan kanavoitu sivuhaara Wienissä Itävallassa. Se on 17,3 kilometriä pitkä,[1] ja kulkee aivan Wienin keskustan, Innere Stadtin ohi, kun taas varsinainen Tonava sivuuttaa kaupungin keskustan noin kahden kilometrin päässä. Hieman Innere Stadtin ulkopuolella Donaukanaliin laskee myös Wienjoki.
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Donaukanal erkanee varsinaisesta Tonavasta Nußdorfin pato- ja sulkurakennelmien kohdalla Döblingissä ja yhtyy pääjokeen jälleen Praterspitzissä, Praterin puistossa Simmeringissä. Wienin 23 kaupunginosasta Donaukanalin ja Tonavan välisellä saarella sijaitsevat Birigittenau (20. kaupunginosa) ja Leopoldstadt (2. kaupunginosa). Donaukanalin ylittää 15 katu- ja viisi rautatiesiltaa.[1]
Koska saksan kielessä sana Kanal saattaa tuoda mieleen avoimen viemärin, Donaukanalin nimeä on ehdotettu muutettavaksi. Yksi nimiehdotus on ollut Kleine Donau, ”Pikku Tonava”. Toistaiseksi tällaiset ehdotukset eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen Donaukanal oli aikoinaan Tonavan luonnollinen eteläinen sivuhaara. Se säännösteltiin ensimmäisen kerran vuosina 1598–1600 paroni von Hoyosin johdolla. Nimitys Donaukanal (”Tonavan kanava”) tuli käyttöön vuonna 1686.
1800-luvun lopulla lähelle Donaukanalin alkupäätä rakennettiin Schwimmtor-pato. Sen tehtävänä oli suojella kanavaa tulvilta ja ajojäiltä, ja se otettiin käyttöön vuonna 1873. Nußdorfin pato- ja sulkurakennelmat rakennettiin vuosina 1894–1899, ja ne torjuvat tulvia tehokkaammin kuin Schwimmtor. Kuitenkin myös Schwimmtor oli käytössä ensimmäiseen maailmansotaan saakka, ja se purettiin vasta vuonna 1945.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1990-luvun alussa Donaukanalin eteläpäähän, jossa se on Leopoldstadtin ja Landstraßen (2. ja 3. kaupunginosien) rajana, sen varteen alettiin kehittää yhtenäistä virkistysaluetta.[1]
Donaukanalia molemmilta puolilta reunustavilla rantapenkereilla liikkuu paljon lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja rullalautailijoita. Viime vuosina on menestyksellisesti yritetty muuttaa alue kesäkuukausien ajaksi vetovoimaisemmaksi virkistysalueeksi, jossa on muun muassa kesäterasseja, kirpputoreja ja kahviloita.
Risteilyalukset, jotka kiertävät Leopoldstadtin ja Brigittenaun ympäri Donaukanalia ja Tonavaa pitkin, lähtevät Schwedenplatzilta kaupungin keskustasta. Siellä on myös Wienin ja Bratislavan välillä liikennöivien Twin City Linerin laivojen Wienin-puoleinen terminaali,[2] josta nämä laivat kulkevat alkumatkan Donaukanalia pitkin Tonavalle
Donaukanaltreiben-festivaali pidetään joka vuosi kesäkuussa muutamassa paikassa Donaukanalin varrella. Siinä esiintymään kutsutaan etupäässä itävaltalaisia ammattilais- ja harrastelijayhtyeitä, mutta vuosi vuodelta järjestäjät ovat kutsuneet yhä enemmän yhtyeitä myös naapurimaista.
Kulttuurisia viittauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Donaukanalin rannat tunnetaan erityisesti Heinz Conradsin kappaleesta ”A schröge Wiesn” (”Kalteva ruohokenttä”), jonka myöhemmin levyttivät Willi Resetarits ja Rainhard Fendrich. Siinä päähenkilö Franz päätti olla lähtemättä lomamatkalle ja vietti sen sijaan vapaa-aikansa makoillen nurmikoilla Donaukanalin varrella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Donaukanal aeiou Encyclopedia. Viitattu 12.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Route & Jetty Central Danube. Viitattu 12.11.2015. (englanniksi)
