Domino (elokuvateatteri)
Domino oli Turun Humalistonkatu 7:ssä vuodesta 1956 toiminut elokuvateatteri, joka nyt on Linnateatterin teatterisali. 624-paikkainen Domino oli aikoinaan Turun suurin elokuvasali. Teatteri toimi 1980-luvulta 2000-luvun alkupuolelle saakka myös turkulaisten elokuvakerhojen näytäntöjen tiloina.[1]
Humalistonkadulla kahden korttelin matkalla sijainneista viidestä elokuvateatterista Domino oli viimeisenä toiminnassa Dianan (aiemmin Astor), Casinon, Kalevan ja Bio Bostonin lopetettua toimintansa.[2] Syksyllä 2014 Dominossa alettiin taas esittää elokuvia, ja teatteri sai kyseenalaista julkisuutta, kun kävi ilmi, että teatterissa näytettiin vanhoja elokuvia valkokankaalta videokuvattuina huonolaatuisina kopioina.[3][4]
Keväällä 2015 Turun kaupunginteatteri vuokrasi Dominon kahdeksi vuodeksi oman remonttinsa väistötilaksi Logomon lisäksi. Kesän aikana teatterin sisustusta remontoitiin ja teatterinäytännöt alkoivat syksyllä 2015.[5] Kaupunginteatterin toiminta Dominossa päättyi keväällä 2017.
Vuoden 2017 syksyllä Dominon tiloissa alkoi Linnateatterin alaisen Domino-teatterin teatteritoiminta Linnateatterin ostettua tilat saman vuoden kesäkuussa. Nykymuodossaan elokuvateatterin salissa on 504 istumapaikkaa.[6] Kesällä 2019 Linnateatteri keskitti kaiken toimintansa Dominoon, jonne se rakensi myös uuden teatteriravintolan.[7]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toiminta elokuvateatterina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Domino sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman, 1920-luvun lopulla valmistuneen Lounais-Suomen Maalaistentalon vieressä. Elokuvateatteriosan on 1950-luvulla suunnitellut arkkitehti Pekka Pitkänen. Saliin vaihdettiin istuimet 1980-luvulla, mutta muilta osin salin sisustus on lähes alkuperäisessä asussaan.[1] Teatterissa oli alusta asti näyttävä sisäänkäynti, jonka lipan päällä loistivat neonputkesta kaunokirjaimiksi taivutettu Domino-valomainos ja sen alla amerikkalaistyylinen irtokirjaintaulu vaihtuvine näytöstietoineen.[2]
Domino oli 1950-luvulla yksi Nil-Kino-yhtiön viidestä teatterista Turussa. Dominossa työskenteli kaksi kassaa, makeismyyjä, kaksi vahtimestaria, koneenkäyttäjä, siivooja ja juoksupoika. Kapteeni Nilssonin omistamalla Nil-Kinolla oli Turussa noin sata työntekijää.[1] Vuodesta 1967, kun television tulo oli jo sulkenut monia teattereita, Domino oli Nil-Kinon viimeinen teatteri Turussa.[2]
Domino avattiin kesäkuussa 1956 Eddie Constantine -elokuvalla Tämä mies on vaarallinen. Elokuvia näytettiin italialaisilla Victoria VR -koneilla, joita vuosina 1964–1970 täydensivät 70 mm:n filmille soveltuvat Victoria X -projektorit. 1980-luvun alussa salin istuimet uusittiin ja sinne asennettiin Turun ensimmäinen Dolby-stereoäänilaitteisto.[2]
Kapteeni Nilssonin kuoltua vuonna 1983 hänen helsinkiläisteatterinsa siirtyivät Juanita ja Thomas Adamsille. Dominon omistajana oli Oy Turun Olympia Ab, jossa olivat Nilssonin lisäksi osakkaina myös Nilssonin sisaren perhe, Livendalit. Vuodesta 1984 Dominon toiminnasta on vastannut Livendalien tytär Monica Shideler. Vuonna 1987 myös teatterinomistus siirtyi ML Media Liv Ab -yhtiölle.[2]
1980-luvun puolivälistä alkaen videovuokraus alkoi aiheuttaa jäljellä oleville elokuvateattereille vaikeuksia. Ketjuihin kuulumattomana teatterina Dominolla alkoi olla vaikeuksia saada uutuuselokuvia käyttöönsä, joten se yritti pysyä elossa aluksi uusintaohjelmistoilla ja sitten erikoistumalla elokuvakerhojen käyttämäksi teatteriksi ja vuokraamalla salia auditoriokäyttöön.[2] 1980-luvulta alkaen Dominossa toimi useita elokuvakerhoja, kuten Turun elokuvakerho, Kinokopla, Suomen elokuva-arkiston kerho. Viimeinen Dominon käyttäjä Kinokopla siirsi näytöksensä Logomoon, jossa myös Kavan arkistonäytökset nykyään pidetään.[1]
Videoesitysjupakka 2014–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2014 Dominossa alettiin jälleen 20 vuoden hiljaiselon jälkeen pitää säännöllisiä elokuvanäytöksiä esittämällä muun muassa Suomen ensi-iltana Rakkauden insinöörit ja Edenistä pohjoiseen, Turussa tehtyjä elokuvia sekä vanhoja Hollywood-klassikkoja kuten Casablancaa. Elokuvakoneen käyttäjäksi mainittiin 81-vuotias Reino Vahteri, joka on ollut mukana teatterin toiminnassa sen avajaisista lähtien.[8][4] Osoittautui kuitenkin, että elokuvat esitetään ilman esityslupia ja heikkotasoisina, videokameralla valkokankaalta kuvattuina laittomina kopioina.[3][4]
Joulukuussa 2014 suuren Hollywood-studion tekijänoikeusjuristi lähetti Media Liv -yhtiölle kirjeen, jossa vaadittiin klassikkoelokuvien näytösten välitöntä lopettamista. Pian kaikki näytökset loppuivatkin. Lokakuussa 2017 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi päätekijäksi arvioidun 61-vuotiaan miehen ehdolliseen vankeusrangaistukseen tekijänoikeusrikoksesta ja kirjanpitorikoksesta. Rikoskumppanina pidetty 52-vuotias mies sai tekijänoikeusrikoksesta 30 päiväsakkoa. [9] Toukokuussa 2020 hovioikeus tuomitsi Nya Åland -lehden entisen päätoimittajan ja entisen toimittajan 30 päiväsakkoon yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, koska lehti oli linkittänyt rikosuutisessaan Long Playn artikkeliin, jossa päätekijän nimi mainitaan.[10] Mies ei tiettävästi koskaan kohdistanut Long Playhin mitään vaatimuksia.[10]
Toiminta teatterina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2015 Turun kaupunginteatteri vuokrasi Dominon kahdeksi vuodeksi oman remonttinsa väistötilaksi Logomon lisäksi. Teatteria remontoitiin kesän aikana, jolloin muun muassa kohennettiin sisustusta, suurennettiin näyttämöä ja rakennettiin uusia WC-tiloja. Kaupunginteatterin näytännöt Dominossa alkoivat syksyllä 2015 jatkuen alkuvuoteen 2017.[5]
Kesäkuussa 2017 Monica Shidelerin edunvalvoja Sebastian Söderberg myi Shidelerin omistuksessa olleet Dominon tilat 225 000 euron hintaan tilanpuutteesta kärsineen Linnateatterin omistamalle Linnateatteri Domino Oy:lle. Linnateatteri suoritti muutostöitä Dominossa sekä vuokraamassaan viereisessä Maalaistentalossa muun muassa teatterin aulatilojen laajentamiseksi. Tiloja myös palautettiin osittain alkuperäiseen asuunsa.[11] Teatteritoiminta alkoi tiloissa syksyllä 2017 nimellä Domino-teatteri. Tiloja vuokrataan myös muuhun käyttöön.[6]
Kesällä 2019 Linnateatteri siirtyi vanhan kivipainon talosta kokonaan Dominoon.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Tomi Kangasniemi: Domino halutaan nostaa alkuaikojen loistoonsa (Arkistoitu – Internet Archive), Turkulainen 2.7.2014. Viitattu 21.8.2014.
- ↑ a b c d e f Domino (Arkistoitu – Internet Archive), Turun elokuvateatterien historiaa -sivusto, Jari Mäkilä 2005. Viitattu 21.8.2014.
- ↑ a b Kinnunen, Kalle: Näin Kino Domino huijaa: Klassikkoelokuvat valkokankaalle läppäriltä, Suomen Kuvalehti 24.10.2014.
- ↑ a b c Töykkälä, Esa: Elokuvateatteri Kino Dominon toiminta kummastuttaa Turussa – yleisölle näytetään valkokankaalta kopioituja elokuvia, Yle Uutiset 27.8.2014.
- ↑ a b Kaupunginteatteri sai uuden näyttämön (Arkistoitu – Internet Archive), Turkulainen 21.5.2015.
- ↑ a b Domino-teatteri meetturku.fi. Arkistoitu 11.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
- ↑ a b Haapanen, Irmeli: Linnateatterin johto vaihtuu – Mikko Granström ja Jussi Vahvaselkä lupaavat laatua ja revyytä Turun Sanomat. 5.3.2019. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ 1950-luvulta säilynyt leffateatteri kaupittelee nostalgiaa – 81-vuotias koneenkäyttäjä yhä puikoissa, Yle Uutiset 19.8.2014. Viitattu 21.8.2014.
- ↑ Tekijänoikeusrikoksista rangaistukset luvattomia elokuvakopioita turkulaisessa Kino Dominossa esittäneille miehille Yle Uutiset. Viitattu 5.10.2017.
- ↑ a b MTV UUTISET- STT: Lehti linkkasi toisen median paljastusartikkeliin – journalisteille tuomiot miehen kunnian loukkaamisesta mtvuutiset.fi. 18.5.2020. Viitattu 25.5.2020.
- ↑ Linnateatteri laajentaa uusiin tiloihin! 8.7.2017. Linnateatteri. Arkistoitu 12.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pajasta Palatsiin. Turun elokuvaelämän historia. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi, Hannu Salmi. Lähikuva-yhdistys, Turun elokuvakerho, Varsinais-Suomen elokuvakeskus ry 1997.