Dominique Perrault

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dominique Perrault

Dominique Perrault (s. 9. huhtikuuta 1953 Clermont-Ferrand Ranska) on ranskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija. Hän saavutti jo nuorella iällä mainetta voittamalla Ranskan kansalliskirjaston uudisrakennuksen, François Mitterrand -keskuksen, arkkitehtikilpailun vuonna 1989. Sittemmin hän on voittanut myös Berliinin olympialaisten velodromin ja uimahallien suunnittelukilpailut.

Arkkitehtina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Perraultin suuria projekteja ovat Euroopan yhteisön tuomioistuimen rakennus Luxemburgissa, Madridin olympialaisten tenniskeskus, Soulin EWHA-yliopiston (naisille) kampuksen luominen sekä kahden pilvenpiirtäjän rakentaminen Wienin liikekeskukseen.

Mutta Dominique Perrault nauttii myös esittelemällä ja suunnittelemalla myös vähemmän monumentaalisia kohteita, ja kohteet ovat kooltaan vaihtelevia, ohjelmatoteutuksiltaan hyvin erilaisia sekä sijaintipaikoiltaan eri puolilla maailmaa. Kolonihavenissa Tanskassa hän on tehnyt lasihäkin elävän puun ympärille. Hän harrastaa töissään alueen ja sen luonnon vuoropuhelua, kuten hän on tehnyt Zirissä ja Wattensissa Itävallassa. Hän on myös suunnitellut kaksi pientä supermarkettia Mpreis-ketjulle. Hän on juuri saanut valmiiksi Priory Parkin pienen paviljongin Reigateen Lontoon lähelle.

Perraultin arkkitehtuuri ”kohoaa tyhjästä, matkaerostaselvennä, hiljaisuudesta, salaisuudesta”, toteaan Birgitte David.[1] Hänen mielestään ”mielenkiintoista on, että hän luo alueita eikä vain rakennuksia”. Tämän toteuttaakseen hän luo illuusion arkkitehtuurin katoamisesta valon ja varjojen leikin avulla sekä antimaterialisoinninselvennä ja arvoituksen avulla.

Toteutuneita hankkeita ja suunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Constructa-palkinto 1992
  • Ranskan suuri arkkitehtuuripalkinto 1993
  • Ranskan kunnialegionaan ritari
  • Saksan arkkitehtien kunniapalkinto
  • Britannian kuninkaallisen arkkitehti-insituutin kunniapalkinto
  • Mies van der Rohe -palkinto eurooppalaisesta arkkitehtuurista 1997
  • Saksan arkkitehtuuripalkinto 1999
  • Maailman arkkitehtuuripalkinto 2001

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brigitte David teoksessa Dominique Perrault, Morceaux Choisis, Sens & Tonka, 2002.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]