Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus
| Päiväys | 27. helmikuuta–27. huhtikuuta 1980 |
| Tyyppi | suurlähetystökaappaus, panttivankikriisi |
| Kuolleet | 7 |
| Haavoittuneet | 1 |
| Sijainti |  Bogota, Kolumbia
|
Dominikaanisen tasavallan Bogotan-suurlähetystön kaappaus tapahtui 27. helmikuuta 1980. Voimakkaasti aseistautunut sissijoukko syöksyi Bogotassa olevaan Dominikaanisen tasavallan suurlähetystöön.
Kaappaus oli ajoitettu hetkeen, jolloin melkein koko diplomaattikunta oli paikalla viettämässä tasavallan itsenäisyyspäivää. Yhteensä 60 ihmistä otettiin panttivangiksi, ja heistä 16 oli suurlähettiläitä. Kaapatut suurlähettiläät olivat seuraavista maista: Vatikaanivaltio, Itävalta, Brasilia, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Egypti, El Salvador, Guatemala, Haiti, Israel, Meksiko, Sveitsi, Yhdysvallat, Uruguay ja Venezuela. Muita diplomaatteja oli Boliviasta, Jamaikasta, Paraguaystä, ja Perusta. Myös Kolumbian suurlähetystön siviilityöntekijöitä otettiin panttivangiksi.
Terroristit, jotka kuuluivat kansallismieliseen bolivarianistiseen M-19-järjestöön, vaativat 50 miljoonan dollarin lunnaat ja vapauden 311 poliittiselle vangille ja vapaan pääsyn maasta. Poliisi ja terroristit kävivät kolmen tunnin välisen tulitaistelun. Yksi terroristi surmattiin, yksi loukkaantui. Paraguayn kunniakonsuli sai surmansa ja kaksi poliisia sekä kolme suurlätystön työntekijää.
Aluksi viranomaiset antoivat vuorokauden miettimisaikaa ja sitä pidennettiin, kun oli neuvotteluihin ryhdytty. Vähitellen vapautettiin muun muassa kaikki naiset. Heidän joukossaan olivat Costa Rican ja Itävallan suurlähettiläät, jotka vapautettiin 6. elokuuta.
Terroristit vähensivät 8. maaliskuuta lunnasrahojen määrää 10 miljoonaan dollariin. Uruguayan suurlähettiläs Fernando Gomez Fyns pakeni rakennuksesta 17. maaliskuuta aamulla hyppäämällä ikkunasta ulos ja juoksi poliiseja kohti.lähde? Samana päivänä Kuuban johtaja Fidel Castro tarjosi terroristeille turvapaikkaa Kuubasta.
Terroristit vapauttivat 10. maaliskuuta – 30. huhtikuuta välillä Costa Rican konsulin sekä kaikki henkilöt, joilla ei ollut diplomaattitaustaa. Heidät lennätettiin Panamaan, jossa he vetosivat Kolumbian hallitukseen kriisin lopettamiseen. Bogotan hallitus suostui maksamaan 2,5 miljoonaa dollaria muttei vapauttamaan vankeja.
Suurlähettiläät Venezuelasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Israelista ja Egyptistä vaputettiin 27. huhtikuuta. Lisäksi vapautettiin kaksi kolumbialaista. Samalla 16 terroristia lähti Kuuban lähettilään kanssa suurlähetystöstä lentoasemalle, jossa 12 diplomaattiaselvennä, jotka olivat panttivankeina Cubana de Aviaciónilla kohti Havannaa. Havannassa panttivangit vapautettiin ja palasivat kotimaahan. Terroristit saivat turvapaikan Kuubasta.
Jälkiseuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M-19-johtaja Rosemberg Pabón, joka oli kaappauksessa, sai maaliskuussa 1990 palata Kuubasta Kolumbiaan, kun M-19 ja Kolumbian hallitus tekivät rauhan.
Viisi vuotta Bogotan kaappauksesta Bogotan korkeimman oikeuden oikeustalon työntekijät otettiin panttivangeiksi. Tässä kaappauksessa kuoli 120 ihmistä. Kaappaus heikensi M-19-järjestön mainetta.