Dobos torta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dobos torta
Kakkusiivu Budapestissa.
Kakkusiivu Budapestissa.
Alkuperä
Alkuperämaa Unkari
Kehittäjä(t) József Dobos
Tiedot
Tyyppi kakku
Pääainesosat sokerikakku-, suklaavoikreemi- ja karamellikerrokset

Dobos torta on Unkarista lähtöisin oleva kakku, joka koostuu sokerikakku, suklaavoikreemi- ja karamellikerroksista. Kakku on nimetty kehittäjänsä Itävalta-Unkarissa eläneen kokki József Dobosin mukaan. Kakku on edelleen hyvin suosittu ja sitä myydään yleisesti konditorioissa Unkarissa ja muilla entisen Itävalta-Unkarin alueilla.

Piirteet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokonainen kakku.

Dobos torta on muodoltaan pyöreä ja kakku koostuu kuudesta ohuesta sokerikakkukerroksesta, viidestä kerroksesta suklaavoikreemiä. Suklaavoikreemi valmistetaan kaakaovoista. Kakun päällä on kovetettu kerros karamellia. Karamellikerros leikellään siivuiksi erityisellä veitsellä ennen kerroksen kovettumista. Kakku säilyy suklaakreemin ja karamellikerrostensa ansioista suhteellisen hyvin myös huoneenlämpötilassa.[1]

Dobos torta on hyvin suosittu kakku Unkarissa, Itävallassa ja muissa osissa entistä Itävalta-Unkaria. Unkarissa kakkua myydään lähes kaikissa konditorioissa. Kakun valmistaminen on suhteellisen työlästä ja siksi sitä tehdään vain harvoin kotikeittiöissä. Kakusta on sittemmin tehty eri konditorioissa eri versioita, joita kuitenkin yhdistää yleensä suklaa- ja karamellikerros.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

József Dobos.

Dobos torta on saanut nimensä kehittäjänsä József Dobosin mukaan. Dobos oli tunnettu kokki ja keittokirjailija pitkään alalla vaikuttaneesta suvusta. Vuonna 1878 hän avasi oman gourmeekauppansa Pestin keskustassa. Kauppa tuli pian tunnetuksi näyteikkunoistaan, sekä paikallisesta ruuastaan ja ulkomailta tuoduista tuotteista, kuten kaviaarista, viineistään ja mausteistaan. Erityisen tunnetuksi tuli kuitenkin Dobosin kehittämä kakku.[1]

Kakkua tarjoiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1885 kansallisnäyttelyssä, johon osallistuivat esimerkiksi keisari Frans Joosef I ja kuningatar Elisabet. Dobos palkattiin näyttelyn jälkeen hovin ruokahankkijaksi. Kakusta tuli osa vakiotarjoilua Itävalta-Unkarin eri tapahtumissa ja suosio levisi myös muualle maailmaan. Kakun suuri suosio johti pian muiden kokkien yrityksiin jäljityellä kakkua. Huonoista jäljitelmistä suivaantunut Dobos päätti vuonna 1906 lahjoittaa kakkunsa reseptin leipureiden killalle yleiseen käyttöön.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Darra Goldstein: The Oxford companion to sugar and sweets, s. 223-224. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-931339-6. (englanniksi)