Differentiaalilaskennan väliarvolause

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Differentiaalilaskennan väliarvolause

Differentiaalilaskennan väliarvolause on erittäin keskeinen lause differentiaalilaskennassa.

Lagrangen väliarvolause sanoo, että suljetulla välillä derivoituvan funktion derivaatta saa jossakin tämän välin pisteessä arvon, joka on yhtä suuri kuin funktion arvojen erotus välin päätepisteissä jaettuna näiden pisteiden erotuksella. Havainnollisemmin tämä voidaan selittää niin, että kuvaajan tangentti on jossakin pisteessä samansuuntainen välin päätepisteet yhdistävän janan kanssa.

Formaalisti: Olkoon välillä [a, b] jatkuva ja välillä ]a, b[ derivoituva funktio. Tällöin on olemassa , jolle [1]

.

Väliarvolausetta voidaan käyttää approksimoimaan funktion arvoa jossain pisteessä, mikäli sen arvo tunnetaan toisessa pisteessä ja tiedetään derivaatan itseisarvon yläraja näiden kahden pisteen välillä.

Cauchyn väliarvolause on yleisempi kuin Lagrangen versio. Sen mukaan, jos funktiot f(t) ja g(t) ovat molemmat jatkuvia suljetulla välillä [a, b] ja derivoituvia avoimella välillä ]a, b[, sekä lisäksi g(t):n merkki pysyy samana välillä ]a, b[, niin tällöin on olemassa reaaliluku c välillä ]a, b[ jolle

Cauchyn väliarvolausetta voidaan käyttää muun muassa L’Hôpitalin säännön todistamisessa. Lagrangen väliarvolause on Cauchyn väliarvolauseen erikoistapaus, missä g(t) = t.

Väliarvolausetta näkee käytettävän harvoin sovelluksissa. Sen sijaan väliarvolauseen avulla voidaan todistaa monia derivaattaa koskevia differentiaalilaskennan perustuloksia. Lagrangen väliarvolauseesta nähdään esimerkiksi se, että aidosti kasvavan ja derivoituvan funktion derivaatta on kaikkialla epänegatiivinen.

Lagrangen väliarvolauseen todistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkoon [a, b] annettu väli ja derivoituva välillä ]a, b[. Määritellään

Nyt ja on derivoituva välillä ]a, b[, joten Rollen lauseen nojalla on olemassa luku jolle . Nyt

Cauchyn väliarvolauseen todistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määritellään

Koska on jatkuva, häviää välin [a, b] päätepisteissä ja on derivoituva jokaisessa välin (a, b) pisteessä, voimme seuraavaksi soveltaa Rollen lausetta. On siis olemassa luku se. :n derivaatta

arvolla on nolla, ts.

josta saadaan järjestelemällä termit uudelleen ja jakamalla puolittain :llä (),

mikä oli todistettava.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Richard Courant & Fritz John: Introduction to Calculus and Analysis 1, s. 173. Springer. ISBN 3-540-65058-X. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]