Difenyyliamiini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Difenyyliamiini
Diphenylamine 200.svg
Tunnisteet
CAS-numero 122-39-4
IUPAC-nimi N,N-difenyyliamiini
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C12H11N
Moolimassa 169,24 g/mol g/mol
Ulkomuoto värittömiä kiinteitä kiteitä
Tiheys 1,16 g/cm³
Sulamispiste 53 °C (326 K)
Kiehumispiste 302 °C (575 K)
Liukoisuus Ei liukene veteen

Difenyyliamiinin kemiallinen kaava on C12H11N ja rakennekaava C6H5NHC6H5. Siitä käytetään myös nimiä N-fenyylianiliini, aniliinobentseeni, N,N-difenyyliamiini, aminobifenyyli ja fenyylibentseeniamiini.

Difenyyliamiini on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, palavaa, värittömiä tai harmaita kiteitä, joilla kukan tuoksu. Sen moolimassa on 169,24 g/mol, sulamispiste 53 °C, kiehumispiste 302 °C, suhteellinen tiheys 1,16 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 153 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 634 °C ja CAS-numero 122-39-4. Difenyyliamiini ei liukene veteen, mutta liukenee eetteriin ja alkoholiin.

Difenyyliamiini hajoaa kuumentuessaan tai palaessaan, jolloin siitä muodostuu myrkyllisiä höyryjä, jotka sisältävät typen oksideja.

Difenyyliamiinia käytetään polymeroitumisen estoaineena vinyyliasetaatin pitkäaikaisessa varastoinnissa. Ainetta käytetään myös nitroselluloosaräjähdysaineissa stabilisaattorina, kumikemi­kaalien valmistuksessa, öljyjen ja rasvojen lisäaineena, hedelmissä kasvitautien torjunta-aineena sekä eläinlääkinnässä matolääkkeenä. Yhdistettä voidaan käyttää myös analyyttisenä reagenssina osoittamaan vahvojen hapettimien kuten nitraatti-ionien läsnäolo.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aine ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Pitkäaikaisessa altistumisessa difenyyliamiinille voi seurata vaikutuksia munuaisissa ja veressä. Altistumisen seurauksena vereen voi muodostua methemoglobiinia.

Aine on myrkyllistä vesieliöille.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]