Diego Portales

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Diego Portales, kuva vuodelta 1854

Diego José Pedro Victor Portales y Palazuelos ( 16. kesäkuuta 1793 Santiago de Chile - 6. kesäkuuta 1837 Valparaiso) oli chileläinen poliitikko ja yrittäjä.

Portales oli keskeisiä henkilöitä kun Chilen poliittista elämää luotiin 1800-luvulla. Hän oli mukana kirjoittamassa vuoden 1833 perustuslakia. Tämä perustuslaki ohjasi maan elämää lähes sata seuraavaa vuotta.

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diego Portales syntyi varakkaaseen kauppiasperheeseen ja opiskeli lakia ennen kuin otti osaa perheen kauppahuoneen toimintaan. Hän solmi avioliiton vuonna 1819 serkkunsa, Josefa Portales y Larrainin kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä, jotka kuolivat melko pian syntymänsä jälkeen. Hän jäi leskeksi vuonna 1821 eikä solminut uutta avioliittoa. Rakastajattarensa Constanza Nordenflichtin kanssa hän sai kolme lasta.

Oman kauppahuoneen Portales perusti vuonna 1821. Hänen onnistui hankkia Chilen hallitukselta monopoliaseman teen, tupakan ja erään alkoholijuoman, estancon, myyjänä. Kävi kuitenkin niin, että Chilen hallitus ei voinut valvoa Portalesille myönnettyä monopoliasemaa ja liikeyritys ajautui konkurssiin. Liikemiesuransa aikana Portales kiinnostui politiikasta ja liittyi konservatiiveihin. Hän nousi nopeasti konservatiivien johtoryhmään määrittelemään puolueen ohjelmaa ja ajatusmaailmaa.

Vuonna 1827 Portales oli mukana perustamassa lehteä nimeltä El Hambriento. Portales tuli tunnetuksi lehden satiirisena kirjoittajana joka teki pilaa aikansa liberaaleista. Hänen suosionsa kirjoittana edisti hänen poliittista uraansa.

Konservatiivit vakiinnuttivat valtansa Chilessä vuonna 1829, sisällissodan jälkeen. Portales nimitettiin sekä ulko- että sisäasiainministeriksi. Eri ministerin tehtäviä hän hoiti aina kuolemaansa asti. Hänestä ei koskaan tullut nimellisesti Chilen presidenttiä, mutta hän johti maata käytänössä sen diktaattorina. Valtansa tueksi hän perusti kansalliskaartin ja hänen politiikkansa tuki suurmaanomistajia, suurkauppiaita ja kaivosten omistajia. Roomalaiskatolisuudesta tehtiin valtionuskonto. Järjestystä ja rauhaa korostanut politiikka sai Chilen talouden nousuun.

Pysyäkseen vallassa oli Chilen hallitus julistanut maan sotatilaan ja sotaa naapureita Perua ja Boliviaa vastaan suunniteltiin. Portalesia syyttettiin julkisuudessa tyranniksi ja hänen yksitysasiansa tuotiin julkisuuteen. Vuonna 1837 Portales oli tarkastamassa rykmenttiä tietämättä, että häntä kohtaan oli suunnattu salaliitto. Salaliittolaiset vangitsivat ja surmasivat Portalesin ampumalla Valparaisossa.

Poliittinen ajattelu ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen valtaantuloaan Portales kirjoitti, että politiikka ei häntä kiinnosta,mutta kunnon kansalaisena hän haluaa seurata mitä hallitus tekee. Demokratiaa hän piti eteläamerkkialaisissa valtioissa absurdina ajatuksena, sillä kansalaisilta puuttuu sen vaatima kansalaiskunto. Monarkiaa Portales ei kannattanut, mutta oli tyytymätön vallitsevaan tilanteeseen. Tarvittaisiin hyvien ja lujien miesten luoma keskusvalta.

Portales oli pettynyt Ranskan vallankumoukseen ja sen edustamaan ajatusmaailmaan. Hänen mukaansa yhteiskunnan vakaus ja rauha olivat epärealistisia ajatuksia tärkeämpiä. Hän halusi, että kansalaiset olisivat isänmaallisia ja pitäisivät lakia tärkeimpänä ohjenuoranaan.

Portalesin hallinnon ansiosta Chile oli vakaampi kuin naapurimaansa. Hänen hallintonsa edisti talouskasvua, mutta sen hyödyt menivät pääasiassa jo entuudestaan rikkaille.

Nykyään osa historioitsijoista pitää hänen hallintoaan Chilen kannalta myönteisenä asiana kun osa suhtautuu häneen kielteisesti. Sotilasdiktaattori Augusto Pinochet sanoi hallintonsa perustuvan Portalesin ajatuksille.

Lisää aiheesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.