Deutscher Werkbund
Deutscher Werkbund (DWB) oli Saksassa vuosina 1907–1933 toiminut taiteilijajärjestö, joka pyrki edistämään laadukasta suunnittelua taideteollisuudessa ja arkkitehtuurissa.
Deutscher Werkbund oli yksi 1900-luvun alun utopistisista kulttuuriliikkeistä, joka pyrki edistämään modernia ja funktionaalista designia teollisessa tuotannossa, arkkitehtuurissa ja ympäristösuunnittelussa. Sen keskeisiä periaatteita olivat laatu, materiaalien luonteen ymmärtäminen, objektiivisuus, funktionalismi sekä kestävyys. Modernin suunnittelun ja tuotannon edistämisen ohella Werkbundin tavoitteena oli myös esteettinen kasvatus, joka mahdollistaisi yksilöllisen itseilmaisun.[1]
Deutscher Werkbund perustettiin Münchenissä vuonna 1907. Sen perustajat olivat taideteollisuuden ja arkkitehtuurin aloilla toimivia taiteilijoita, käsityöläisiä ja arkkitehteja. Ryhmän johtohahmoja olivat arkkitehdit Hermann Muthesius ja Henry van de Velde. He olivat saaneet vaikutteita William Morrisilta ja Englannin Arts and Crafts -liikkeeltä. Van de Velde ja Muthesius halusivat ulottaa Morrisin ihanteet laadukkaasta käsityötaidosta myös teolliseen massatuotantoon. Lisäksi Van de Velde ja Muthesius esittivät, että esineen muodon tulisi olla seurausta sen funktiosta. Kaikesta turhasta koristelusta tulisi luopua.[2]
Pian perustamisensa jälkeen Werkbund jakaantui kahteen ryhmittymään. Ensimmäistä ryhmittymää veti Muthesius, joka kannatti mekaanisen massatuotannon ja standardoidun suunnittelun mahdollisimman laajaa käyttöä. Van de Velden johtama ryhmä taas piti kiinni yksilöllisen taiteellisen ilmaisun arvosta. Werkbund hyväksyi Muthesiuksen näkemykset toimintansa lähtökohdiksi vuonna 1914.[2]
Werkbundin vaikutusvalta kasvoi huomattavasti sen Kölnissä vuonna 1914 järjestämän taideteollisuuden ja arkkitehtuurin näyttelyn ansiosta. Näyttelyssä oli esillä monia merkittäviä esimerkkejä modernista teräs-, betoni- ja lasiarkkitehtuurista. Näihin kuuluivat muun muassa van de Velden suunnittelema teatteri ja hallintorakennus, Deutzin konetehtaan paviljonki sekä arkkitehti Walter Gropiuksen suunnittelemat autotallit.[2]
Werkbund toimi esikuvana muiden maiden vastaaville järjestöille. Itävaltaan perustettiin Österreichischer Werkbund vuonna 1912 ja Sveitsiin Schweizerischer Werkbund vuonna 1913. Ruotsissa Slöjdföreningen omaksui Werkbundin periaatteet vuoteen 1915 mennessä. Deutscher Werkbund toimi myös mallina Englannissa vuonna 1915 perustetulle Design and Industries Associationille.[2]
Ensimmäinen maailmansota keskeytti Werkbundin toiminnan, mutta sodan jälkeen Werkbund piti vuonna 1927 merkittävän näyttelyn Stuttgartissa. Näyttelyn pääorganisaattori oli arkkitehti Ludwig Mies van der Rohe, ja näyttelyssä esiteltiin eurooppalaisen asuintaloarkkitehtuurin ja -rakentamisen nykykehitystä. Monet näyttelyyn osallistuneista arkkitehdeistä, kuten Mies, Gropius ja Le Corbusier, noudattivat Muthesiuksen ajatuksia ja hyödynsivät materiaalien ja muotoilun korkeaa standardointia, mikä mahdollisti asuntojen rakentamisen edullisesti laajassa mittakaavassa. Werkbund osalistui myös Pariisin taideteollisuusnäyttelyyn vuonna 1930. Werkbundin näytteillepanon suunnittelusta vastasivat Gropius, László Moholy-Nagy, Marcel Breuer ja Herbert Bayer.
Vuonna 1933 natsit lakkauttivat järjestön Saksassa. Werkbundin toiminta elvytettiin kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historical Key Topic Werkbundarchiv - Museum der Dinge. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Deutscher Werkbund Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)