Dervénin papyrus
Dervénin papyrus on muinaiskreikkalainen papyruskäärö, joka löydettiin vuonna 1962. Sen sisältämä teksti on esisokraattinen filosofinen tutkielma, joka on allegorinen kommentaari orfilaisesta runosta. Runo itse käsittelee teogoniaa eli kreikkalaisen mytologian jumalten syntyä.
Papyrusrulla on peräisin 300-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta eaa., mikä tekee siitä Euroopan vanhimman säilyneen käsikirjoituksen. Teksti itsessään on sata vuotta vanhempi.[1] Richard Janko on luonnehtinut papyrusta merkittävimmäksi uudeksi kreikkalaisen filosofian ja uskonnon lähteeksi, joka on löydetty sitten renessanssin.[2] Kirjoitus julkaistiin vuonna 2006.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Papyrusrullan sisältämä kirjoitus on tuotettu filosofi Anaksagoraan piirissä 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla. Papyrusrulla on sata vuotta myöhäisempi; se on peräisin Filippos II:n ajalta noin vuodelta 340 eaa.[1] Papyrusrulla löytyi ylhäisen miehen haudasta Dervénistä, Kreikan Makedoniasta läheltä Thessalonikia, vuonna 1962. Hauta sijaitsi nekropolissa, joka oli osa muinaisen Leten kaupungin hautausmaata. Rulla on hiiltynyt, koska se on palanut hautaroviolla.
Papyrus on todettu länsimaisen perinteen vanhimmaksi säilyneeksi käsikirjoitukseksi,[1] ja se on yksi harvoja papyruksia, joita Kreikasta on löydetty. Muutoin suurin osa Kreikan papyruksista on tuhoutunut vuosituhansien kuluessa ilmastollisista syistä. Papyrusta säilytetään nykyään Thessalonikin arkeologisessa museossa.
Teksti julkaistiin virallisesti yli 40 vuotta löydön jälkeen, vuonna 2006, vaikkakin aiemmin siitä oli julkaistu kolme osalaitosta. Syksyllä 2005 koottiin asiantuntijaryhmä, jota johtivat A. L. Pierris sekä Dirk Obbink, Oxfordin yliopiston Oksyrhykhoksen papyruksia tutkivan projektin johtaja. Vaikeassa tutkimustyössä auttoivat uudet tekniikat, kuten monispektrikuvaus. Julkaisuja ovat toimittaneet Thessalonikin yliopiston tutkijat. Julkaisut sisältävät papyrustekstin, valokuvat katkelmista sekä käännökset.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Papyruksen sisältämä teksti on kommentaari Orfeuksen nimiin laitetusta heksametrirunosta. Teksti lainaa runosta katkelmia. Runo alkaa sanoilla ”sulje ovet, vihkiytymätön”, mikä oli yleistä kirjoituksissa, joiden katsottiin sisältävän salaisuuksia; myös Platon viittaa tällaiseen. Runon kuvaama teogonia kuvaa Nyksin (Yö), joka synnyttää Uranoksen (Taivaan), josta tulee ensimmäinen kuningas. Tätä seuraa Kronos, joka ottaa kuninkuuden Uranokselta. Kronosta seuraa puolestaan Zeus. Tämä teogonia vastaa pääpiirteissään sitä, minkä myös Hesiodos kuvaa runoelmassaan Jumalten synty.[3]
Zeus menee Nyksin pyhäkköön kuultuaan isäänsä koskevia oraakkelinlausumia. Nyks kertoo hänelle ”kaikki oraakkelinlausumat, jotka hän tulisi jälkeenpäin panemaan täytäntöön”. Nämä kuultuaan Zeus ”nieli [kuningas Uranoksen] falloksen, joka ensimmäisenä oli syössyt taivaan kirkkauden”. Kommentaari pyrkii tulkitsemaan tällaiset seksuaaliset teot ja kielen allegorisesti.[3] Walter Burkert on pitänyt myyttiä alkuperältään selvästi egyptiläisenä, mikä osoittaisi kreikkalaisen orfilaisuuden saaneen vaikutteensa sieltä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ancient scroll may yield religious secrets The Associated Press. Viitattu 16.10.2009.
- ↑ Janko, Richard: Review: Kouremenos, Theokritos & Parássoglou, George M. & Tsantsanoglou, Kyriakos: The Derveni Papyrus. Edited with Introduction and Commentary Bryn Mawr Classical Review. 2006.10.29. Viitattu 16.10.2009.
- ↑ a b Burkert, Walter: Babylon, Memphis, Persepolis: eastern contexts of Greek culture, s. 90–91. Harvard University Press, 2004. ISBN 0674014898. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Levine, Molly M.: Review: Walter Burkert, Babylon Memphis Persepolis: Eastern Contexts of Greek Culture Bryn Mawr Classical Review. 2005.07.03. Viitattu 16.10.2009.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Betegh, Gábor: The Derveni Papyrus: Cosmology, Theology and Interpretation. Cambridge University Press, 2004. ISBN 0-521-80108-7. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- Kouremenos, Theokritos & Parássoglou, George M. & Tsantsanoglou, Kyriakos: The Derveni Papyrus. Edited with Introduction and Commentary. Studi e testi per il "Corpus dei papiri filosofici greci e latini", 2006, 13. vsk. Florence: Casa Editrice Leo S. Olschki. ISBN 88-222-5567-4.
- Laks, André & Most, Glenn W. (toim.): Studies on the Derveni Papyrus. Oxford University Press, 1997. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dervénin papyrus Wikimedia Commonsissa
- Kirjallisuusarvosteluja:
- Richard Jankon arvostelu teoksesta Betegh 2004 (englanniksi)
- Richard Jankon arvostelu teoksesta Tsantsanoglou, Parássoglou, & Kouremenos 2006 (englanniksi)
- Tsantsanoglou, Parássoglou & Kouremenos: Vastine Jankolle (englanniksi)
- Jankon vastine (englanniksi)