Dentaldepot

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oy Dentaldepot Ab
Perustettu 1900
Perustaja mm. Matti Äyräpää
Toimitusjohtaja 1910–1960 Axel Salingre
1960–1979 Ulrika Rotkirch
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Toimiala maahantuonti ja tukkukauppa
Tuotteet hammaslääkärilaitteet ja -tarvikkeet
Henkilökuntaa yli 100 (1960-luku)
Omistaja Axel Salingre ym.,
1979–1994 Instrumentarium
Dentaldepot toimi 1920-luvulta 1980-luvulle Helsingin Eteläranta 2:ssa.

Oy Dentaldepot Ab, kutsumanimeltään Depo, oli vuosina 1900–1994 toiminut hammaslääketieteellisten instrumenttien maahantuoja ja tukkukauppa, jolla oli vuosikymmeniä käytännössä monopoliasema Suomessa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dentaldepot’n perusti vuonna 1900 nimellä Ab Finska Dental Depoten seitsemän suomalaista hammaslääkäriä, heidän joukossaan suomalaisen hammaslääketieteen keskeinen hahmo Matti Äyräpää. Yritys aloitti ostamalla leskirouva Inez Olanderilta hänen miehensä jäämistön, pienehkön hammastarvikevalikoiman, ja aloitti sitten oman maahantuonnin. Liike sijaitsi aluksi Wreden kauppakujalla Helsingin Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun välillä. Sieltä liike muutti Korkeavuorenkadulle ja vuonna 1922 Eteläranta 2:een.[1]

Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli hammaslääkäri Axel Aspelund (1868–1932) ja häntä seurasi vuodesta 1910 Tukholmassa ja Yhdysvalloissa opiskellut hammaslääkäri Axel Salingre, josta tuli vähitellen myös yrityksen pääomistaja. Salingren kuoltua 1960 Dentaldepot’n toimitusjohtajaksi nousi hänen tyttärensä Ulrika Rotkirch, joka hoiti tehtävää 19 vuotta.[1]

Axel Salingre piti alusta asti hammaslääkäritarvikkeiden markkinat tiukasti Dentaldepot’n hallussa niin, että sen kanssa kilpailemaan alkaneet yritykset pysyivät kannattamattomina ja päätyivät edullisesti Dentaldepot’n omistukseen.[2] Salingre seurasi tarkoin alan nopeata kehitystä ja lisäsi liikkeen tuotevalikoimaan tärkeitä uutuuksia. Hän perusti omistamaansa Eteläranta 2:n taloon oman hammaslaboratorion, joka palveli koko maata kymmenkunnan työntekijän voimin.[1]

Dentaldepot sai itselleen kaikki haluamansa laitevalmistajien edustukset ja oli kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu alan tukkukauppa. Alan uutuuksiin perehdyttämiseksi yritys alkoi järjestää hammaslääkäreille ja -teknikoille koulutusta ja kursseja, vuosikymmeniä ennen kuin alan ammattikunnat alkoivat itse järjestää täydennyskoulutusta.[1]

Sotien jälkeen Dentaldepot ryhtyi myös valmistamaan omaa amalgaamia hammaspaikkauksia varten sekä omaan suunnitteluun perustuvaa hammaslääkärin potilastuolia, jonka valmistamiseksi hankittiin tilat Helsingin Munkkisaaresta. Yritys rakensi koko Suomen kattavan myynti- ja huoltoverkoston, joka käsitti noin 20 toimipistettä. 1960-luvulla Dentaldepot työllisti yli sata henkeä.[1]

Dentaldepot’n monopolia muistuttava asema säilyi 1970-luvulle saakka, kunnes sen kilpailijaksi vuonna 1937 perustettu Hammasväline Oy siirtyi Oriolan omistukseen ja tehosti toimintaansa.[3] Vuonna 1979 Dentaldepot myytiin Instrumentariumille, joka siirsi sen Etelärannasta ensin Konalaan ja sitten Espoon Vitikkaan ja alkoi saneerata yritystä.[1] Instrumentarium lakkautti Dentaldepot’n tappiollisena 1994.[2][4] Virallisesti yhtiö sulautui Instruun vuoden 2003 lopussa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Nordberg, Lars: Depo lakkautettu 94 vuotiaana, Hammasteknikko-lehti 2/1995, s. 15.
  2. a b Kuorelahti, Elina: Kauppaneuvos Axel Salingre (1882–1960). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Juuret suomalaisessa hammashoidossa, Hammasväline. Viitattu 29.12.2015.
  4. Vuosikertomus 1994, Instrumentarium Oyj. Sivu 25.
  5. 0107404-4 Oy Dentaldepot Ab, Kauppalehden tietopalvelu. Viitattu 29.12.2015.