Degerö (Tammisaari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Degerö on saari tai mantereeseen kuroutuva niemi Tammisaaren edustalla, sen eteläpuolella, Raaseporin kaupungissa. Mikäli Degerö lasketaan saareksi, se on Tammisaaren saaristoon suurin saari. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Saaristoasiain neuvottelukunta ei kuitenkaan enää lue Degerötä saareksi.[1]

Degerötä rajaavat vesialueet sen jokaiselta puolelta. Kapea Strömmen ja siihen kuuluva Persöfladan erottava Degerön idän puolelta mantereesta. Pohjoisessa merenlahti Dragsviksfjärden erottaa saaren Tammisaaresta. Lännessä Jomalvikin kanava erottaa Degerön Gullön saaresta ja etelässä salmet Grobbfjärden, Leden ja Saltsjön erottavat Degerön avautuvasta saaristosta. Eteläpuolen suurin naapurisaari on Torsö.[2] Korkean veden aikaan Degerön ympäri on vielä 2010-luvun alkupuolella pystynyt melomaan.[3]

Vielä vuonna 1951–1982 kartoitetuissa peruskartoissa saarta ympäröivä vesiväylä Strömmenin ja Persöfladanin välillä on kuvattu avoimena joskin jo kaislikkoisena.[4][5] Uudemmissa peruskartan laitoksissa 1989 ja 1997 vesialue on merkitty muuttuneeksi.[6][7] 2020-luvun maastokartassa maatunut salmi on kuvattu tulva-alueena, jota halkoo kapea, ilmakuvassa avovetinen oja.[8][9]

Saaren itäpuolella Gullön ja Degerön saarten välinen salmi ei alun perin ole ollut nykyisen Jomalvikin kanavan paikalla vaan siitä noin kilometri länteen nykyisen Sundängenin kohdalla. Vielä ruotsalaisten sotilaskartoittajien 1700-luvun loppupuolella tekemässä rekognosointikartassa salmi nykyisen Sundängenin kohdalla näkyy kokonaan avovetenä.[10] Vuonna 1880 tehdyssä merikartassa salmi on jo ummessa.[11] Gullötä ja Degerötä nyt erottavan Jomalvikin kanavan rakentaminen aloitettiin 1937 ja se valmistui 1948.[12]

Tammisaaren keskustaajama ulottuu Degerölle. Silta yhdistää saaren Tammisaareen. Idästä Strömmenin yli Degeröhön on kaksi siltaa ja Jomalvikin kanavan yli kulkee myös silta. Degeröstä on lossiyhteys Skåldön saarelle.[2]

Degerössä toimii golfkenttä.[13] Saarella on 73 hehtaarin suuruinen järvi Trångsundsträsket sekä puolentoista hehtaarin kokoinen lampi Storträsket.[14][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saaristoasiain neuvottelukunta: Suomi – Saarten ja vetten maa (pdf) (Degeröä ei löydy luettelosta suurimmista merialueiden saarista) 2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 21.3.2019.
  2. a b Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 21.3.2019.
  3. Henri Korhonen: Degerö Runt 2012 henrikorhonen.wordpress.com. Henrin Urheilublogi. Viitattu 21.3.2019.
  4. Peruskartta 1:20 000. 2014 04 Dragsvik. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1951. Kartta maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 15.2.2020)
  5. Peruskartta 1:20 000. 2014 04 Dragsvik. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1982. Kartta maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 15.2.2020)
  6. Peruskartta 1:20 000. 2014 04 Dragsvik. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1990. Kartta maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 15.2.2020)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2014 04 Dragsvik. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Kartta maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 15.2.2020)
  8. Strömmen - Persöfladan Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.2.2020.
  9. Strömmen - Persöfladan, ilmakuva Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.2.2020.
  10. Harju, Erkki-Sakari (toim.): Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta´1776-1805, s. 60. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-366-1.
  11. Strang, Jan, Erkki-Sakari Harju & Seppo Laurell (toim.): Suomenlahden saaristokartasto 1880. Uusintapainos K. G. Ekebomin merkikartoista Viipurista Hankoon, s. 149. Helsinki: Genimap, 2006. ISBN 951-953--002-2. (suomeksi) (ruotsiksi)
  12. Jomalvikin kanava Suomen kanavat. Bosse Arnholm. Arkistoitu 23.11.2021. Viitattu 15.2.2020.
  13. Eke Golf ekegolf.fi. Viitattu 21.3.2019.
  14. Trångsundsträsket Järviwiki. Viitattu 21.3.2019.
  15. Storträsket Järviwiki. Viitattu 21.3.2019.