De mortuis nil nisi bene
De mortuis nil nisi bene (suom. Kuolleista puhutaan vain hyvää) on latinakielinen aforismi. Se esiintyy usein myös muodossa De mortuis nihil nisi bonum. Sanonnasta käytettyjä vapaampia suomennoksia ovat muun muassa ”Kuolleista ei pidä puhua muuta kuin hyvää” ja ”Kuolleista ei pidä puhua pahaa”.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatus siitä, että kuolleista saa puhua vain hyvää esiintyy Homeroksen nimiin pannussa muinaiskreikkalaisessa runoelmassa Odysseia (laulu XX, 412). Odysseus on juuri tullut kotiinsa ja Athene-jumalan avustamana tappanut kilpakosijansa, jotka ovat hänen poissaollessaan käyttäneet isännättömän talon vieraanvaraisuutta väärin. Odysseuksen vanha imettäjä Eurykleia riemuitsee veren keskellä, mutta Odysseus toppuuttelee:[1]
Ratkesi surmatut nähdesään sekä nuo veren viljat riemuun Eurykleia, kun verraton työ oli tehty; vaan heti kielteli häntä Odysseus hilliten innon, näin sanat siivekkäät varotellen hälle jo lausui: "Vait, sydämessäsi riemua vain, emo vanha, äl' ääneen! Ääress' eip' ole kuollehien ilakoitava kuunaan."
Lause esiintyy Diogenes Laertioksen 200-luvulla kirjoittamassa teoksessa Merkittävien filosofien elämät ja opit, missä Khilon (500 eaa.), yksi Kreikan seitsemästä viisaasta antaa ohjeeksi: "Älä puhu pahaa kuolleesta".[2] Latinankielisenä lause yleistyi 1500-luvulla italialaisen munkin Ambrogio Traversarin Diogeneen kirjasta tekemän käännöksen myötä.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aforismista tuli Euroopassa suosittu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Lause on yleinen etenkin Keski-Euroopassa kirkkojen yhteydessä olevien ruumishuoneiden seinäkirjoituksena. Suomessa se löytyy ainakin vuonna 1898 valmistuneen Euran kirkon ruumishuoneen ovikirjoituksena.
Kirjallisuudessa aforismi esiintyy muun muassa Dorothy L. Sayersin, Kurt Vonnegutin, Arthur C. Clarken, Sigmund Freudin ja Anton Tšehovin tuotannoissa.
Suomalaisen heavy metal -yhtye Tarotin vuonna 1986 ilmestyneellä albumilla Spell of Iron on myös kappale nimeltään De Mortui Nil Nisi Bene. Sanonta kuullaan myös Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa Vaivaisukon morsian (1944).