David White
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 30. lokakuuta 1967 | ||
| Syntymäpaikka | Urmston, Englanti | ||
| Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä, hyökkääjä | ||
| Pituus | 185 cm | ||
| Junioriseurat | |||
 Manchester City
| |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1985–1993 | Manchester City
|
185 | (79) |
| 1993–1995 | Leeds
|
42 | (9) |
| 1995 | → Sheffield Utd (laina)
|
8 | (1) |
| 1995–1999 | Sheffield United
|
58 | (12) |
| Maajoukkue | |||
| 1988–1989 | Englanti U21
|
6 | (2) |
| 1993 | Englanti
|
1 | (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 5. marraskuuta 2018.
| |||
David White (s. 30. lokakuuta 1967 Urmston, Trafford, Greater Manchester) on englantilainen jalkapalloilija, joka pelasi ammattilaisena 1985–1999.[1][2]
White kuului Manchester Cityn juniorijoukkueeseen, joka voitti FA Youth Cupin 1986. Kaudella 1986–1987 hän pelasi 1. divisioonassa, tuolloisessa pääsarjassa, 24 ottelua ja teki yhden maalin. Seuraavalla kaudella hän, Tony Adcock ja Paul Stewart tekivät kolme maalia mieheen Cityn voittaessa Huddersfieldin 2.divisioonan ottelussa maalein 10–1.[1] Kaikkiaan White teki 2. divisioonassa 19 maalia kausilla 1987–1989.[1][2]
Cityn noustua takaisin 1. divisioonaan White pelasi syyskuussa 1989 erinomaisen ottelun Cityn voittaessa Manchester Unitedin Maine Roadilla maalein 5–1. Kauden 37 liigapelissään hän teki kahdeksan maalia. Huhtikuussa 1991 hänestä tuli ensimmäinen City-pelaaja toisen maailmansodan jälkeen, joka on tehnyt vierasottelussa neljä maalia hänen osuttuaan neljästi Aston Villaa vastaan.[1] Kauden 38 liigapelissään hän teki 16 maalia.[1][2] Hän muodosti usean vuoden ajan tehokkaan hyökkäysparin Niall Quinnin kanssa. Kaudella 1991–1992 hän teki 39 ottelussa 18 maalia[1][2] sijoittuen maalintekijätilastossa jaetulla kolmannelle sijalle[3]. Kaudella 1992–1993 hän viimeisteli 16 maalia 42 ottelussa.[1][2]
White pelasi ainoan A-maaottelunsa Espanjaa vastaan 1993. Lukuisista paikoistaan huolimatta hän ei onnistunut maalinteossa. Syksy 1993 sujui häneltä huonosti myös Cityssä: hän teki 16 liigaottelussa vain yhden maalin.[1]. Joulukuussa 1993 hänet myytiin Leedsiin. Hän ei sielläkään päässyt entiselle tasolleen: 42 liigaottelussa hän teki yhdeksän maalia.[1] Marraskuussa 1995 hän siirtyi lainalle Sheffield Unitediin ja siirto muuttui pysyväksi vielä saman vuoden puolella. Hän pelasi Unitedissa vuoteen 1999 mennessä kaikkiaan 66 liigaottelua, joissa teki 13 maalia.[1][2]
White kertoi marraskuussa 2016, että hänen junioriaikojen valmentajansa Barry Bennell oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen hänen pelatessaan Whitehill FC Junior -joukkueessa 1970-1980-lukujen taitteessa.[4] Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Shades of Blue: The Life of a Manchester City Legend and the Story that Shook Football.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j David White uit.no. Arkistoitu 22.2.2013. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f White, David national-football-teams.com. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ 1991/1992 worldfootball.net. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Taas uusi hyväksikäyttötapaus julki – ”Varjelin salaisuutta lähes 20 vuoden ajan” valioliiga.com. 24.11.2016. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Book Review: David White’s honest and moving autobiography is a must-read for City fans CityWatch. 15.2.2017. Arkistoitu 6.11.2018. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)