David Golder
| David Golder | |
|---|---|
| David Golder | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Irène Némirovsky |
| Kieli | ranska |
| Kustantaja | Bernard Grasset |
| Julkaistu | 1929 |
| Sivumäärä | 241 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Anna-Maija Viitanen |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 2006 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 163 |
| ISBN | 951-20-7240-8 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
David Golder on juutalaisen ukrainalais-ranskalaisen kirjailijan Irène Némirovskyn esikoisromaani vuodelta 1929. Kirjan on suomentanut Anna-Maija Viitanen ja julkaissut Gummerus vuonna 2006. Teos on Némirovskyn esikoisteos.
Némirovsky lähetti käsikirjoituksen kustantaja Bernard Grasserille nimettömänä, ja Grasser joutui metsästämään kirjoittajaa lehti-ilmoituksella. Némirovsky löytyi, ja tekstiin ihastunut kustantaja ei ollut uskoa tekstiä nuoren naisen kirjoittamaksi. Kirja sai ilmestyttyään loistavat arvostelut, ja sen kaunista kieltä ylistettiin. Némirovskysta tuli kuuluisuus, mutta hän suhtautui epäluuloisesti kirjan synnyttämään kohuun. Hänestä kyse oli vain "pikku romaanista", joka unohdetaan parissa viikossa.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjan nimihenkilö David Golder on Venäjällä syntynyt vaatimattomasta taustasta rikkaaksi liikemieheksi noussut juutalainen. Hän on menettänyt omaisuutensa, mutta runsaaseen rahaan tottunut oikullinen tytär vaatii isältään yhä vain käyttövaroja. Viimeinen yritys palauttaa rikkaus vie häneltä hengen: hän menehtyy laivassa kotimatkalla Venäjältä. Kuolinvuoteella hän lupaa kaikki mukanaan olevat varat samassa laivassa matkustavalle juutalaisemigrantille.[2]
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Putte Wilhelmsson huomauttaa kirja-arviossaan suomennoksen ilmestymisaikaan vuonna 2006, että ellei kirjoittaja olisi ollut juutalainen, kuvaus juutalaisesta finanssikeinottelijasta ja maattomien pääomien tuottamasta tuhosta olisi kelvannut muutaman vuoden kuluttua natsien propagandaksi.[3]
Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranskalainen ohjaaja Julien Duvivier on ohjannut vuonna 1931 kirjaan pohjautuvan elokuvan David Golder, jossa näyttelevät Harry Baur, Jacques Grétillat ja Paule Andral. Tämä Némirovskyn romaanin elokuvasovitus on ensimmäinen Duvivierin ohjaama äänielokuva.[4]
Kuvitettu laitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Le Cercle lyonnais du livre julkaisi vuonna 1948 David Golderista 160 kappaleen kuvitetun laitoksen, jossa on Jean Auscherin alkuperäiset kuparipiirrokset.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myriam Anissimov: Alkusanat Irène Némirovskyn teoksessa Ranskalainen sarja, s. 7–24, suomentanut Anna-Maija Viitanen, Gummerus 2005 ISBN 951-20-6875-3
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anissimov, s. 7–8
- ↑ Anissimov, s. 12
- ↑ Putte Wilhelmsson: Haaskalinnut kokoontuvat Turun Sanomat 23.12.2006, viitattu 6.1.2018
- ↑ Peter von Bagh: David Golder, (Arkistoitu – Internet Archive) Kavi