David Alroy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

David Alroy eli Menahem oli 1100-luvulla vaikuttanut juutalaisen messiaanisen liikkeen johtohahmo. Alroyn tarina tunnetaan Benjamin Tudelalaisen kertomuksesta ja hän on myös fiktiivisen Benjamin Disraelin teoksen Wondrous Tale of Alroy (1839) päähenkilö.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alroy syntyi Amadiyan kaupungissa Mosulin kaupungin itäpuolella. Hänen alkuperäinen nimensä oli Menahem ben Solomon. David nimeä hän alkoi käyttää julistettuaan itsensä juutalaisten kuninkaaksi. Alroyn johtamasta liikkestä kertovat historialliset lähteet ovat usein ristiriitaisia. Messiaaninen juutalainen liike oli saanut alkunsa mahdollisesti vuoristojuutalaisten keskuudessa Kaukasiassa. Yksi messiaan saapumisen merkkinä pidettiin islamin ja kristinuskon keskenäistä kamppailua ensimmäisen ristiretken alettua. Ristiretkeen liittyi myös juutalaisvastaisia verilöyöyjä. Alroyn Eliaksi julistautunut isä johti aikanaan tätä juutalaista liikettä. Lopulta Alroy julistettiin messiaaksi. Alroy oli sopiva henkilö asemaansa, sillä hän oli opiskellut Bagdadissa, tunsi niin muslimien tavat kuin juutalaisen mystiikan, minkä lisäksi häntä pidettiin taitavana taikurina. Liikkeen kannattajat alkoivat levittää tarinaa saapuneesta messiaasta kehottaen juutalaisia rukoilemaan ja paastoamaan. Liike sai kuitenkin myös vastustajia ja lopulta se tukahdutettiin.[1]

Liikken tukahduttamisen jälkeen Alroy siirtyi Amadiyaan, joka tuolloin oli tärkeä muslimien tukikohta näiden sotaretkillä Edessaa (nyk. Şanlıurfa) vastaan. Alroy suunnitteli linnoitetun kaupungin valtaamista kannattaineen, joita kutsuttiin Amadiyaan Persiasta, Mosulista ja Azerbaidžanista. Saapujia neuvottiin tulemaan piilotettuen aseiden kanssa odottamaan lisäneuvoja. Häntä tukivat myös paikaa samaan tapaan tavoitelleet jesidit. Alroyn kyvyistä levitettiin huhuja, joiden mukaan hän oli esimerkiksi seldžukkisulttaanin vankina ollessaan käyttänyt taikuutta pakoon päästäkseen. Taikauskoisiin paikallisiin tällaiset tarinat tekivät vaikutuksen. Ennen suunnitelmien toteutumista Alroy murhattiin. Tarinan mukaan murhasta oli vastuussa hänen viranomaisten lahjoma appinsa.[1]

Alroyn tarina tunnetaan Benjamin Tudelalaisen kertomuksesta. Benjamin mukaan Alroy kuoli vuoden 1160 paikkeilla, mutta on todennäköistä että Alroy oli kuollut jo aikaisemmin. Alroyilla oli kannattajia vielä hänen kuolmansa jälkeen. Azerbaidžanissa heidät tunnettiin menahemiitteina. Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Benjamin Disraeli julkaisi vuonna 1839 Alroysta kertovan fiktiivisen teoksen Wondrous Tale of Alroy.[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr-Az, s. 5-6. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)