Das Komödienhaus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Das Komödienhaus (Comoedienhaus) oli puurakenteinen teatteri- ja tanssiaisrakennus Viipurissa. Se rakennettiin varuskuntakaupungin upseeriston ja heidän perheidensä huvittelutarpeita tyydyttämään.[1] Talon tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, todennäköisesti se rakennettiin 1770-luvulla. Viipurin varuskunta oli kooltaan merkittävä. Teatteriharrastus yleistyi sen parissa varsinkin kuvernööri Nikolai Heinrich von Engelhardtin kaudella 1766–1778.[2] Komödienhausin tiedetään sijainneen Viipurin linnan ja Pyhän Annan kruunun linnoitusten tienoilla Tervaniemen puolella. Sen arkkitehtonisista ratkaisuista ei ole säilynyt tietoja jälkipolville.[2]

1700-luvun Viipurin taide-elämään vaikutti voimakkaasti saksankielinen kauppiasväestö ja Pietarin läheisyys.[3] Viipuri oli erillään ruotsalaisesta valtioyhteydestä vuodesta 1721 alkaen, joten sen taidemaailman kehitys poikkesi muusta Suomesta. Komödienhausin toiminta oli lähinnä saksankielistä, suomenkielinen teatteritoiminta vakiintui Viipurissa 1800-luvun lopulla. Taloa käytettiin myös naamiaisten järjestämiseen. Sekä näytännöt että naamiaiset lienevät olleet huomattavia seurapiiritapahtumia.[4] Komödienhaus oli aktiivikäytössä 1830-luvulle asti, jolloin alettiin rakentaa kiviteatteria, jossa myöhemmin oli suomenkielistä näyttämötoimintaa, kuten Viipurin Kaupunginteatteri.

Komödienhausin taiteellisesta toiminnasta 1700-luvun puolella on hyvin vähän tietoa. Kun kuvernööri Engelhardtin kausi päättyi, myös viipurilainen teatteriharrastus hiipui. Uutta nostetta toi Pietarin keisarillisen saksalaisen teatterin perustaminen vuonna 1804 ja seuraavana vuonna Viipurissa toimintansa aloittanut saksankielinen lukio. Keväällä 1805 Viipuriin saapui teatterinjohtaja Carl Johann Rundthaler (s. noin 1767) seurueineen, ja jäi vajaaksi vuodeksi. Tämän jälkeen Viipuri vakiinnutti asemansa teatteriseurueiden kiertuekartoilla. Kaupungissa työskentelivät muun muassa näyttelijät Carl Lessmann, Johann Gottfried Biensfeldt ja Wilhelm Piwko.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sven Hirn: Alati kiertueella: teatterimme varhaisvaiheet vuoteen 1870. Helsinki: Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-570-377-8 (nidottu)
  • Pentti Paavolainen, Aino Kukkonen: Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28527-7 (sidottu)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Näyttämöllä, sivu 19
  2. a b Alati kiertueella, sivu 38
  3. http://kotisivukone.fi/files/tmitraditionaali.tarjoaa.fi/kulttuuriklubi_luentojulk11.pdf
  4. Alati kiertueella, sivu 39
  5. Alati kiertueella, sivut 39 ja 40