Danğaran piiri
| Danğaran piiri ноҳияи Данғара |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 Piiri Tadžikistanin kartalla. |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Maakunta | Xatlon |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Danğara |
| Pinta-ala | 2 000 km² |
| Väkiluku (2020) | 165 270 |
Danğaran piiri (tadžikiksi ноҳияи Данғара, nohijai Danğara) on hallintopiiri Xatlonin maakunnassa Tadžikistanissa. Sen keskus on Danğaran taajama.[1] Piirin pinta-ala on 2 000 neliökilometriä[2]. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 165 270 asukasta[3].
Danğaran piiri rajoittuu pohjoisessa Norakin kaupunkiin sekä idässä Temurmalikin ja Vose’n, etelässä Farxorin ja lännessä Vaxšin, Kūšonijonin, Abdurahmoni Džomīn ja Jovonin piireihin[4]. Se sijaitsee Vaxšvuorten lounaisrinteillä. Lännessä ovat Tiraktoğ- ja Sarsarak- ja idässä Moronvuoret.[1] Vuorten korkeus on keskimäärin 1 500–2 000 metriä. Niiden välissä sijaitsee Danğaran aro, jonka eteläosa on 500 metriä merenpinnan yläpuolella.[5] Hyötykaivannaisiin kuuluvat vuorisuola, kalkkikivi ja rakennusaineet[1].
Seudun ilmasto on mantereinen. Kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja. Tammikuun keskilämpötila on 0–2 ja heinäkuun 26–28 astetta. Vuotuinen sademäärä on 400–500 millimetriä. Vuorilla ilmasto on viileämpi ja sademäärä suurempi.[5] Piirin läpi virtaa Surxobin sivujoki Tohir. Luoteisrajalla on Vaxšjoki ja pohjoisessa Norakin tekojärvi.[1]
Vuonna 1932 perustetun piirin nimenä oli aluksi Oqsun piiri, kunnes sen keskukseksi tuli vuonna 1936 Danğara. Siihen kuuluu Danğaran kaupunkikunta ja 8 maalaiskuntaa: Ismat Šafirov, Korez, Lohur, Lolazor, Oqsu, Pušing, Sangtūda ja Sebiston.[1] Kaupunkiväestön osuus on 14 prosenttia[3].
Danğarasta on maantie- ja rautatieyhteydet Dušanbehen, Boxtariin ja Kūlobiin. Maakunnan keskukseen Boxtariin on matkaa maanteitse 76 ja maan pääkaupunkiin Dušanbehen 116 kilometriä.[1]
Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt viljan, puuvillan, vihannesten, hedelmien ja viinirypäleiden viljelyyn sekä karjanhoitoon ja silkin tuotantoon. Keinokasteluun saadaan lisävettä Vahšjoesta tunnelia pitkin. Piirissä on puuvilla-, jalkine-, elintarvike- ja rakennustarviketeollisuutta sekä vesivoimalaitoksia.[1]
Danğara on Tadžikistanin presidentin Emomali Rahmonin sekä monien poliitikkojen ja korkeiden virkailijoiden kotipaikka, mikä on tuonut seudulle huomattavia investointeja[6]. Piirikeskuksessa toimii vuonna 2013 avattu yliopisto, lääketieteellinen opisto ja yliopisto sekä musiikki- ja draamateatteri. Historiallisia kohteita ovat muinaiset asuinpaikat ja linnoitukset sekä merkkihenkilöiden mausoleumit.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Ensiklopedijai Millii Todžik, džildi 5, s. 239–246. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2017. ISBN 978-99947-33-67-5
- ↑ Abdullaev, Kamoludin: Historical Dictionary of Tajikistan, 3rd edition, s. 122. Lanham: Rowman & Littlefield, 2018. ISBN 9781538102510
- ↑ a b Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 9.2.2025.
- ↑ Džumhurii Todžikiston: Donišnoma, s. 28. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2021. ISBN 978-99985-0-005-1
- ↑ a b Entsiklopedijai sovetii todžik, džildi 2, s. 224–225. Dušanbe: Sarredaktsijai ilmii Entsiklopedijai sovetii todžik, 1980.
- ↑ Ibbotson, Sophie: Tajikistan: the Bradt Travel Guide. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-654-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]