DALY-arvo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

DALY (Disability Adjusted Life Years), tarkoittaa menetettyjä toimintakykyisiä elinvuosia eli elinvuosia, jotka eletään alhaisemmassa toimintakyvyssä sairauden vuoksi. Saadaan, kun väestön keskimääräisestä elinajasta tai elinajan odotteesta (esim. 82 vuotta) vähennetään sitä varhaisemman kuoleman takia menetetyt vuodet sekä tilan vakavuuden mukaan painotetut heikon terveyden tai invaliditeetin vuodet. Tällä voidaan seurata väestön terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä paremmin kuin seuraamalla pelkkää elinaikaa tai elinajan odotetta tai pelkkää kuolleisuutta eri syistä.

DALYn käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DALY mittaa väestötasolla sitä kokonaishaittaa eli tautitaakkaa, jonka sairaudet tai ennenaikaiseen kuolemaan tai invaliditeettiin johtavat tekijät aiheuttavat. Tyypillinen esimerkki on eri sairauksien riskitekijöiden keskinäiden merkityksen havainnollistaminen. Vakavakaan sairaus, esim. keuhkokuume, ei vaikuta väestötasolla kovin paljon DALY-arvoon, jos se tehokkaasti hoidettuna jää lyhyeksi eikä johda kuolemaan. Sen sijaan nuorena alkanut pysyvä toimintakyvyn väheneminen vaikuttaa siihen paljon. Samoin ennenaikainen kuolema parhaassa työiässä painottuu voimakkaammin kuin kuolema muutama vuosi ennenaikaisesti. Siten DALY mittaa ennen muuta eri sairauksien ja riskitekijöiden merkitystä koko väestölle aiheutuvan haitan kannalta. Tämän tietäminen auttaa priorisoinnissa, koska vähäisen tekijän poistaminen kokonaan saattaa tuottaa pienemmän hyödyn yhteiskunnalle, kuin merkittävässä tekijässä olevan tekijän vähentyminen muutamalla prosentilla.

DALY kehitettiin 1990-luvulla. Sen kehittäjä C. J. L. Murray esitti äskettäin ison työryhmän työstämän arvion siitä, mitkä tekijät ovat keskeisimpiä terveyttä vähentäviä tekijöitä maailmassa.[1] Sen mukaan viisi suurinta terveyttä uhkaavaa ja ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavaa tekijää ovat korkea verenpaine, tupakointi, alkoholi, sisäilman saasteet ja liian vähäinen hedelmien ja vihannesten käyttö. Muutokset viimeisen 20 vuoden aikana ovat olleet merkittäviä: aliravitsemus on DALY-tekijänä pudonnut vuodesta 1990 ykkössijalta kahdeksanneksi, mutta korkea verenpaine, tupakointi ja alkoholi nousseet etenkin kehitysmaissa jyrkästi terveysriskien kärkeen. Siten kohonneen elintason myötä ihmisten omat elintapavalinnat ovat korostuneet terveyden uhkana. Terveyttä vähentävien keskeisten tekijöiden tietäminen on tärkeää, jos halutaan saada aikaan vaikuttavaa terveyspolitiikkaa. DALYa on käytetty myös ympäristön riskitekijöiden keskinäisen tärkeyden havainnollistamiseen.[2][3]

Maailmanpankin globaali katsaus lasten terveyteen kehitysmaissa[4] osoittaa, että hygienian puute ja sitä seuraavat aliravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat valtavat. Raportti nostaa epähygieenisten olojen vaikutuksen aiheutetun aliravitsemuksen kautta aivan keskeiseksi tekijäksi alle 5-vuotiaiden ylikuolleisuuden syyksi. Esimerkiksi sisäilman saasteista aiheutunut tautitaakka ei olisi kehitysmaissa läheskään nykyisen suuruinen, jos aliravitsemusta ei olisi. Maailmassa on edelleen 800 aliravittuaselvennä. Epähygieeniset olot todennäköisesti heijastuvat myös voimakkaasti kroonisiin sairauksiin (syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit) eikä tätä tautitaakkaa ole kunnolla kvantifioitu. Yllä oleva teksti ei kuvaa oikealla tavalla kansanterveyden tarpeita kehitysmaissa.selvennä Hygieenisten olojen parantaminen vesihuoltoa parantamalla tulee edelleen olla prioriteetti nro yksi, jos tavoitteita halutaan saavuttaa.

Elinvuoden hinta rahana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä yksityiset ja hallitusten terveysvakuutukset pitävät rajanaan 50 000:ttä dollaria kutakin toimintakykyistä elinvuotta kohti (DALY) arvioidessaan, mitkä hoidot terveysvakuutuksen tulisi kattaa, mutta Stefanos Zenios ym. totesivat munuaisdialyysihoidon valintojen arvottavan hinnaksi 129 000 dollaria/DALY.[5]

Osmo Soininvaaran mukaan tällaisia mittareita tarvitaan siihen, että määrärahat saataisiin kohdennettua kaikkein hyödyllisimpiin hoitoihin.[6] Ennalta ehkäisevässä toiminnassa kuten syöpäseulonnoissa kattona on Suomessa 60 000 euroa tervettä elinvuotta kohden.[6]

Kehitysmaiden terveydenhoitoon resurssit ovat niin rajallisia, että monissa maissa voidaan pienelläkin lisäpanostuksella pelastaa asukkaille lisää toimintakykyisiä elinvuosia, esimerkiksi A-vitamiinilisillä 9 dollaria/DALY, akuuttien alahengityselinten tulehdusten hoito 20 dollaria/DALY tai tuhkarokkorokotus 30 dollaria/DALY.[7]

Toimintakykyisen elinvuoden hinta ja ihmiselämän hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DALY-arvolle vaihtoehtoinen mittari on ihmiselämän hinta. Se on siitä huonompi mittari, että toimi, joka pelastaa kuoleman uhkaamalle ihmiselle 5 sairasta elinvuotta, ei ole yhtä arvokas kuin toimi, joka pelastaa ihmiselle 10 tervettä elinvuotta.

Ihmiset saattavat arvostaa elämän laatua enemmän kuin elämän jatkumista: ainakin joitain vuosia sitten sydämensiirtoleikkauksen riskit vastasivat eliniän lyhenemistä viidellä vuodella mutta silti moni valitsi itselleen leikkauksen.[6]

Nuoren vai vanhan hoito?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnistunut hoito tuottaa yleensä nuorelle enemmän elinvuosia kuin vanhalle.[6] Tällöin terveillä elinvuosilla mitattuna nuorille annettu hoito on arvokkaampaa.[6] Osmo Soininvaaran mukaan jokainen tätä arvostuseroa voi pohtia siitä näkökulmasta, osallistuisiko venäläiseen rulettiin mieluummin 20- vai 70-vuotiaana tai pitävätkö ihmiset koko elämäänsä arvokkaampana kuin sen viimeisiä vuosia.[6]

Soininvaaran mukaan tällaisia mittareita tarvitaan siihen, että määrärahat saataisiin kohdennettua kaikkein hyödyllisimpiin hoitoihin.[6] Syöpäseulonnoissa kattona on Suomessa 60 000 euroa tervettä elinvuotta kohden.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Murray CJL et al. Disability-adjusted life-years (DALYs) for 291 diseases and injuries in 21 regions, 1990-2010. Lancet 2012:380:2197-2223.
  2. Tuomisto J. Suurin riski on ihminen itse. Tiede-lehti marraskuu 2013, s. 38-43.
  3. Asikainen A. & Hänninen O. & Pekkanen J. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2013:44, nro 5. s. 68-74.
  4. Environmental health and child survival : epidemiology, economics, experiences. World Bank.
  5. Kingsbury, Kathleen. "The Value of a Human Life: $129,000", time.com, 20 May 2008. 
  6. a b c d e f g h Elämän arvo, VTL Osmo Soininvaara, Lääkärilehti, 15.05.2008
  7. Surgery as a public health intervention: common misconceptions versus the truth, Jin Yung Bae et al., Bulletin of the World Health Organization 2011;89:394-394. doi: 10.2471/BLT.11.088229

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]