Džungarian Alatau

Näkymä Koloskovin jäätiköltä Tšubarin huipulle (4 407 metriä).

Džungarian Alatau (kaz. Жетісу Алатауы, Jetısu Alatauy; kiin.: 阿拉套山; pinyin: Ālātào Shān) on vuoristo Kazakstanin Jetısun alueella ja Kiinan rajalla. Rinnakkaisista vuorijonoista koostuvan vuoriston pituus on lounaasta koilliseen lähes 450 kilometriä ja leveys 50–190 kilometriä. Sen keskikorkeus on 1 500–3 000 metriä. Korkein kohta on Besbaqan (4 464 metriä).

Balqaşin–Alakölin altaan ja Ilijoen laakson välissä sijaitseva vuoristo on muodostunut pohjoisessa hiekkakivestä, silttikivestä ja liuskeesta sekä etelässä vulkaanisista kivilajeista. Keskiosassa esiin työntyvät vanhemmat kiteytyneet kivilajit. Pinnanmuodostusta leimaavat siirrosten jakamat vuorijonot ja laaksot sekä matalien ja keskikorkeiden vuorten porrastuneisuus. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, lyijy ja sinkki.

Vuoriston reuna-alueiden aavikkokasvillisuus muuttuu ylempänä aroksi, metsäniityiksi ja alppiniityiksi. Keskiosassa on jäätiköitä, joiden yhteispinta-ala on 1 120 neliökilometriä. Vuotuinen sademäärä on 400–800 ja koillisrinteillä 1 000 millimetriä. Pohjoisrinteiltä saavat alkunsa monet Jetısun alueen joet. Itäpuolella on Džungarian portiksi kutsuttu sola.