Cunobelinos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cunobelinos
Cunobelinos kolikossa
Cunobelinos kolikossa
Brittiläinen hallitsija
n 10–42 jaa.
Henkilötiedot
Lapset Togodumnos
Caratacos
Vanhemmat Tasciovanos

Cunobelinos oli yksi viimeisistä itsenäisistä brittiläisistä hallitsijoista ennen keisari Claudiuksen johtamaa Britannian roomalaisvalloitusta. Hänen valtakautensa kesti suurin piirtein vuodesta 10 jälkeen ajanlaskun vuoteen 42. Cunobelinos tunnetaan roomalaisista historiallisista lähteistä ja lyöttämistään kolikoista.

Cunobelinos on William Shakespearen näytelmän Cymbelinen esikuva.

Hallitsijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thamesista löydettyjä pronssista valmistettuja Cunobelinoksen kolikkoja.

Nimi Cunobelinos on kelttiläinen nimi ja se tarkoittaa Belenoksen koiraa. Cunobelinos tunnetaan paitsi roomalaisista lähteistä, mutta myös hänen lyöttämiensä kolikkojen perusteella. Kolikoissa hänen mainitaan olleen Tasciovanoksen (hallitsi 15 eaa–10 ja.) poika. Väitämään on joskus suhtauduttu skeptiseksi. Hallitsijana Cunobelinos on voinut väittää olevansa aikaisemman halltisijan jälkeläinen legimiteetin takia. Kuitenkin vanhoissa walesilaisissa sukuluetteloissa hänet tunnetaan nimellä Cinbelin map Teuhant. Teuhant on hyvin todennäköisesti johdettu brittiläisestä nimestä Tasciovanos. Koska Tasciovanos tunnetaan vain rautajkautisten kolikkojen kautta, sittemmät walesilaiset lienevät kirjoittaneet vanhan puhutun kansanperinteen perusteella. Walesilaisten sukuleuttelojen voidaan samalla myös katsoa vahvistavan kahden hahmon sukulaissuhteen.[1]

Roomalainen historioitsija Suetonius kuvailee teoksessaan Caligula Cunobelinoksen olevan "brittien kuningas" eli Britannorum rex. Nimi heijastelee luultavasti Cunobelinoksen vaikutusvaltaa alueella. Hän on tuskin kuitenkaan ollut koko alueen hallitsija. Cunobelinoksen lyöttämiä kolikkoja on löydetty etenkin trinovantien ja catuvellaunien alueilta. Näiden kahden heimon tiedetään olleen toistensa kilpailijoita, mutta ilmeisesti Cunobelinoksen kaudella heillä oli yhteinen halltisija. Kolikkoja on löydetty myös atrebaattien aikaisemmin halltisemasta Kentistä ja ikeenien alueilta. Ikeenit lyöttivät kuitenkin samaan aikaan myös omia kolikoitaan.[1]

Cunobelinoksen vatltakauden loppupuolella alueella oli ilmeisesti sisäisiä levottomuuksia. Isänsä kanssa riitaantunut Cunobelinoksen poika Adminios tai Amminios pakeni Roomaan, jossa keisari Caligula valmsiteli Britannian valloitusta. Caligulan kootessa joukkoja Englannin kanaalin rannikolla. Epävakaaksi kuvailtu keisari ei lopulta toteuttanutkaan hyökkäystään, vaan tarinan mukaan hän määräsi joukkonsa keräämään hyökkäyksen sijaan simpukankuoria. Suurin piirtein näihin aikoihin lähteisiin eräs Epaticcos alkoi lyöttää kolikoita atrebaattien mailla. Häntä kutsutaan Tasciovanoksen pojaksi, joten ilmeisesti hän oli siis Cunobelinoksen veli. Vuonna 42 jaa. atrebaattien Virica niminen kuningas pakeni Roomaan. Virican pako antoi keisari Claudiukselle syyn toteuttaa viimein roomalainen hyökkäys Britannian.[1]

Valtakauden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cunobelinoksen valtakausi lienee jatkunut vuoden 42 tietämille. Claudiuksen sittemmni hyökättyä britanniaan roomalaisten vastaisissa taisteluissa mainitaan kaksi hänen poikaansa, Togodumnos ja Caratacos. Cunobelinos esiintyy sittemmin kirjoitetussa Geoffrey Monmouthilaisen teoksessa Historia Regum Britanniae, jossa häneen viitataan nimellä Kimbelinus Tenvantiuksen poika. Geoffrey Monmouthilainen kuvailee suhteellisen tarkasti Kimbelinuksen olleen Britannian yksi viimeisistä itsenäisistä kuninkaista ennen roomalaisten saapumista. Geoffrey Monmouthilaisen teoksen kymriksi kirjoitettu versio Brut y Brenhinedd käyttää nimestä muotoa Kynuelyn uab Teneuan. Monmouthilaisen mainitsema Kimbelinus oli myös myöhemmin William Shakespearen näytelmän Cymbelinen esikuva.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d John T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 520. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8. (englanniksi)